Itä-Suomen maakunnat Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala sekä Kainuu ovat 4-5.9  koolla  Anttolassa. Ensimmäisen huippukokouspäivän teemana on ollut Venäjä-yhteistyö, muun muassa talouskasvu, investoinnit, nopeat junayhteydet ja puutullit,

Käytännön yhteistyöhankkeet tärkeitä
-Pietarissa ollaan aivan vakuuttuneita siitä, että yhteistyö Kaakkois-Suomen ja Pietarin ja Leningradin alueen välillä jatkuu, olivatpa poliittisen tason neuvottelutulokset EU:n ja Venäjän välillä millaiset tahansa, sanoi osastopäällikkö Ekaterina Belyakova Pietarin ulkoasiainkomiteasta. Hän korosti käytännön konkreettisten yhteistyöhankkeiden tärkeyttä.
    - Jatkossa realistinen rahoitus ja yhteistyöhankkeet ovat edelleen erittäin tärkeitä, Belyakova korosti.Tiedotustilaisuudessa Belyakova ihmetteli suomalaisyritysten hitautta tulla Venäjän markkinoille.
    Monien muiden maiden yritykset olivat Pietarin markkinoilla paljon ennen suomalaisia. Tulevaisuudessa investointien merkitys korostuu. Kilpailu investoinneista on kovaa, mutta yhteistyö auttaa voittamaan, hän kannusti itäsuomalaisia toimijoita.

Venäjän talouskasvu ei pelasta itäistä Suomea
Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu ei voi pelastaa taloudellisesta ahdingosta kärsivää Itä-Suomea, sanoi tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista tänään Itä-Suomen huippukokouksessa Mikkelissä.
    Suomen oma kotimaan talouden kehitys on itäiselle Suomelle ratkaisevampaa kuin Venäjän markkinat. Samoin tärkeämpää on myös se, mitä tapahtuu kaikilla Suomen vientimarkkinoilla.
    Tilastojen mukaan itäsuomalaisilla yrityksillä ei myöskään ole mitään erityistä kilpailuetua Venäjän markkinoilla, Sutela sanoi.- Itä-Suomessa ei ole pystytty hyödyntämään nopeasti kasvavien Venäjän markkinoiden etua, vaikka pientä positiivista muutosta onkin ollut nähtävissä, Sutela tiivisti.
Koko Suomessa on noin neljätuhatta yritystä, jotka vievät Venäjälle. Niistä kaksituhatta on sellaisia, joiden vienti suuntautuu pelkästään Venäjälle. Venäjän vienti ei kuitenkaan tilastojen mukaan näytä toimivan yrityksille astinlautana muuhun kansainväliseen vientiin.
    Sutelan mukaan Venäjän talouden kasvu näyttää jatkuvan suhteellisen korkeana. ja suomalaiset yritykset voivat olla luottavaisia Venäjän kasvun suhteen. Rupla on vahvistunut, ostovoima Venäjällä on hyvä, ihmiset vaurastuvat ja tuontitavarat ovat kysyttyjä. Venäjän euroissa mitattu tuonti on kasvanut noin 30 prosenttia vuodessa.
Tällä hetkellä Venäjän kasvu perustuu investointipuolen vahvistumiseen. Myös palvelut, esimerkiksi matkailu, ovat Venäjällä Sutelan mukaan tulevaisuuden kasvualat.

Pietarissa työvoimapula
Pietari kärsii työvoimapulasta, kertoi johtaja Sergey Balanev Pietarin pk-yritysten kehittämissäätiöstä. Työvoimaviranomaiset yrittävät hyvin aktiivisesti hankkia työvoimaa kaupunkiin muualta. Tällä hetkellä 4,5, miljoonan asukkaan Pietarissa työskentelee 150 000 muualta tullutta työntekijää. Luvussa eivät ole mukana ukrainalaiset eivätkä valkovenäläiset.
    Työvoimapula johtuu kaupungin voimakkaasta taloudellisesta kasvusta. Pietarissa on käynnistynyt lähiaikoina muun muassa viisi autotehdasta. Ulkomaiset investoinnit ovatkin kasvaneet parin viime vuoden aikana valtavasti. Auto-, rakennus- ja energia-alan suurinvestoinnit selittävät Balanevin mielestä kasvua.
    Pk-yritysten kehittämissäätiö on avannut uudet verkkosivut, jotka kertovat ulkomaisille yrityksille, miten Venäjän ja Pietarin markkinoille pääsee ja miten siellä kannattaa toimia. Verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://www.doingbusiness.spb.ru/

Nopealla junalla Helsingistä Pietariin vuonna 2011
Nopea junayhteys Helsingistä Pietariin on todellisuutta vuonna 2011. Näin vakuutti pääjohtaja Henri Kuitunen VR-yhtymästä. Muutaman vuoden päästä Pietarin ja Helsingin väliseen matkaan kuluu enää 3,5 tuntia nykyisen noin 6 tunnin sijasta. Itäsuomalaisillekin yhteys tarkoittaa huomattavaa parannusta, sillä Kouvolasta Pietariin pääsee 2 tunnissa. Kuitunen ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halunnut luvata syöttöliikenteen ja nopean Pietari-yhteyden yhteensovittamista.
    Nopean junayhteyden valmistelu on edennyt sekä Suomen että Venäjän puolella sovitussa aikataulussa. Yhteys edellyttää radan perusparannuksia molemmin puolin rajaa. Suomen puolella parannukset kohdistuvat ensi vaiheessa välille Lahti-Luumäki vuosina 2008 – 2010.
    Junat kulkevat 220 km/h ja kuljettavat kerralla 350 matkustajaa. Tulli- yms. muodollisuudet hoidetaan suoraan junissa. Vuoroja kulkee jatkossa neljä vuorokaudessa. Junat ajavat Pietarin Suomen asemalle. Moskovan liikenteeseen nopeat yhteydet eivät Kuitusen mukaan suoraan vaikuta, koska kyse on yöjunaliikenteestä. Siinä tärkeintä ovat lähdön ja perilletulon kellonajat.
    Kuitusen mielestä paitsi henkilöliikenne, myös tavaraliikenne Venäjän ja Suomen välillä on jatkossa erittäin tärkeä asia. Vainikkala säilyy myös jatkossa tavaraliikenteessäkin VR:n tärkeimpänä ylikulkupaikkana. Radanparannukset lisäävät Vainikkala-yhteyden kapasiteettia.
    Kysymykseen Parikkala-Elisenvaara –ratayhteyden kunnostamisesta, Kuitunen vastasi, että VR on valmis kehittämään ratayhteyttä, jos sille löytyy rahoittaja - VR:n kannattavuuslaskelmat ratavälille ovat varsin negatiiviset, joten meillä ei ole operatiivisia käynnistysaikeita, Kuitunen sanoi. Päätöksiä lisätä Itä-Suomen junayhteyksiä VR ei ole tehnyt. Kuitusen mukaan tilannetta seurataan.

Venäjän puutullit uhka metsäteollisuuden työpaikoille
Viime viikolla Suomen yksityismetsistä ostettiin ilmeisesti enemmän puuta kuin koskaan aiemmin. Kun ostomäärät yksityismetsistä olivat edellisellä viikolla reilut miljoona kuutiota, ylitti ostomäärä viime viikolla 2,5 miljoonaa kuutiota.
    Tuoreet tiedot kertoi kehitysjohtaja Matti Karjula Stora Enso Wood Supplystä. Ostomääriin ovat panneet vauhtia hallituksen veroratkaisut.
Venäjän puutullit tekevät puun ostamisen Venäjältä Karjulan mukaan mahdottomaksi: kun puutullit tämän vuoden huhtikuussa olivat 15 euroa/kuutio, noussevat ne vuoden loppuun mennessä 50:een euroon/kuutio.
    Pahimman skenaarion mukaan suomalaisilta tehtailta katoaa 5000 – 10000 työpaikkaa. Erityisen ankarasti vähennykset koettelisivat Itä-Suomea, joka käyttää valtaosan Venäjältä tulevasta puusta. Kielteisiä vaikutuksia voidaan kuitenkin pehmentää. Keinoiksi Karjula mainitsee erityisesti kotimaisten hakkuiden lisäämisen, mutta myös muun muassa itäsuomalaisten toimijoiden aktiivisen yhteistyön, alemman asteen tieverkon parannukset ja sukupolvenvaihdosten edistämisen.Venäjän puolella arviolta 30 000 – 50 000 työntekijää menettää puutullien vuoksi työpaikan.
    Suomen puunjalostusteollisuuden käyttämästä puusta viidesosa on ollut venäläistä puuta. Osin se voidaan korvat kotimaisella puulla. Erityisiä ongelmia tulee kuitenkin koivukuitupuusta. Sitä ei Karjulan mukaan löydy Suomesta riittävästi.