ANTTOLAN SANKARIVAINAJAT - KIRJAPROJEKTI

Vuoden 2007 loppuun mennessä valmistuva Anttolan sankarivainajat - kirjaprojekti sai alkunsa tämän vuosituhannen alussa. Toimeenpanevana voimana oli se historian ensimmäinen Anttolan aluejohtokunta, jonka kausi ajoittui vuosille 2000-2004. Aluejohtokunta nimesi kirjan toimituskunnan v.2003. Toimituskunta haki v.2004 lehti-ilmoituksilla tietoja kaatuneista, mutta vastauksia ei sitä kautta juurikaan saatu. Toimituskunnan jäseniin otettiin jonkin verran yhteyksiä sekä jäsenet ottivat itse aktiivisesti selvää kaatuneiden lähiomaisista ja siten saatiin tietoja paristakymmenestä kaatuneesta. Vuoden 2004 lopulla käynnistyi toden teolla teoksen toimittajan etsintä ja asiat järjestyivät kevään 2005 aikana siten, että toimittajaksi tuli allekirjoittanut.

Koska teoksen keskeisistä tapahtumista on kulunut jo yli 60 vuotta, on tietojen etsiminen ollut työlästä ja monimutkaista palapelin ratkomista. Sota-arkiston internet-sivusto kaatuneista oli hyvä lähtökohta selvitystyölle. Sota-arkistokäynnit sekä siellä vietetyt työtunnit ovat syventäneet tietoja jokaisesta anttolalaisesta sankarivainajasta. Veteraanihaastattelut ovat tuoneet sodan hetket melkein käsin kosketeltaviksi.
Useana kesänä tehdyt matkat sotiemme alkuperäisille taistelupaikoille pakkoluovutetuille alueille ovat tehneet asiasta läheisen. Matkojen antia ovat olleet mm. laaja valokuvamateriaali, monisivuiset matkaraportit sekä matkan aikana kuullut tarinat, jotka liittyivät talvi- ja jatkosotien aikaisiin paikkoihin tai henkilöihin.

Vaikka talvi- ja jatkosodasta on vuosikymmenten kuluessa kirjoitettu paljon sotahistoriateoksia, antavat ne lukijalleen tietoa usein vain laajoista sotatoimista ja suuremmista joukko-osastoista. Tässä kirjassa on tarkoitus pyrkiä tarkastelemaan sotavuosia Anttolan näkökulmasta tuoden esille niitä tapahtumia, tilanteita, olosuhteita ja paikkoja, joissa anttolalaisia kaatui ja menehtyi. Erityisesti keskitytään talvisodan JR 37:n sekä jatkosodan JR 43:n, JR 22:n ja 20. Prikaatin edesottamuksiin, sillä näihin joukko-osastoihin Anttolan reserviläiset pääosin sijoitettiin. Lisäksi kirjaan liitetään valittuja paloja komppanian sotapäiväkirjoista, pataljoonan päiväkäskyistä sekä taistelukertomuksista.

Matrikkeliosuus tulee sisältämään henkilötiedot kaikista talvi- ja jatkosodassa menehtyneistä, kotiseurakunnan multiin haudatuista anttolalaisista. Mukaan liitetään myös valokuva kaikista niistä, joista se on mahdollista saada. Tässä kohdassa toivonkin apua kaikilta kaatuneiden lähiomaisilta, että saataisiin mahdollisimman kattava valokuva-aineisto kokoon. Tällä hetkellä puuttuu vielä lähelle viisikymmentä kuvaa sankarivainajista. Myös kuvat Anttolan miehistä rintamalla koskien lähinnä JR 37:a ja JR 43:a ovat toivottavia. Kuvat ovat lainassa skannattavana kirjan toimittajalla vain lyhyen ajan, jonka jälkeen ne lähetetään asianmukaisesti takaisin omistajilleen. Valokuvan saatteeksi voi lähettää myös omia henkilökohtaisia tietoja kaatuneesta (harrastukset, persoonallisuus, kuolintapa, perhe, kotitila jne. )

Mikko Laiho

                Aili Pettinen on tunnistanut kuvan henkilöt. Takarivissä vasemmalta alkaen: Viljo Montonen ( Myllyn Vilekki), Veikko Kontinen, Eero                                 Kolehmainen ja Olli  Mutanen. Eturivissä vasemmalta: Väinö Ahvenainen, Juho (Jussi) Venäläinen ja Toivo Ahvenainen.