Anttolan Sanomat

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntahallitukset päättivät tänään yhtäpitävin päätöksin Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Maakuntahallitukset toivottavat myös Kymenlaakson tervetulleeksi mukaan yhteistoiminta-alueeseen.Yhteistoiminta-alueet ovat osa aluehallintouudistusta. Maakuntahallitusten kokoukset pidettiin tänään 5. syyskuuta Anttolassa Itä-Suomen kaksipäiväisen huippukokouksen viimeisen kokouspäivän yhteydessä.
Huippukokoukseen osallistui myös Kainuu, jonka maakuntahallitus päätti odotetusti muodostaa yhteistoiminta-alueen Pohjois-Pohjanmaan kanssa.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntahallitukset antoivat huippukokouksessa yhteisen kannanoton, jossa ne ilmaisevat selkeän kantansa itäsuomalaisesta yhteistoiminta-alueesta.

Kannanotossa hallitukset ilmaisevat lisäksi huolensa Venäjän puutulleista, jotka uhkaavat viedä itäisestä Suomesta tuhansia työpaikkoja. Kielteisten vaikutusten minimoimiseksi maakunnat päättivät tiivistää sekä keskinäistä yhteistyötään että yhteistyötään metsäkeskusten kanssa. Tavoitteena on turvata kotimaisen puunsaanti.

Venäjä-yhteistyölausumassa maakuntahallitukset korostavat rajaliikenteen sujuvuutta ja viisumivapautta. Ensi vaiheessa tulisi helpottaa 72 tunnin matkojen toteuttamista. Lisäksi maakunnat vaativat, että hammaslääkärikoulutus on aloitettava pikaisesti Kuopiossa. Vain näin Itä-Suomen hammaslääkäri pula helpottaisi pysyvästi.

Viimeinen kannanoton kohta koski kaavoitusvaltaa. Itä-Suomeen on tulossa merkittäviä yksityisiä investointeja kaupan alalle, kaivostoimintaan ja matkailuun. Valtion eri viranomaisten tulee edistää - ei hankaloittaa - näiden työllistävien ja aluekehitystä tukevien hankkeiden toteutusta, huippukokouskannanotto toteaa.

Itä-Suomen maakunnat pitävät tämänvuotisen huippukokouksensa 4. – 5. syyskuuta Etelä-Savossa. Anttolanhoviin kokoontuu kahdeksi päiväksi noin 140 maakuntaliittojen luottamushenkilöä ja virkamiestä Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta.

Ensimmäisen päivän teemana on yhteistyö Venäjän ja erityisesti Pietarin kanssa. Alustajat käsittelevät mm. puutulleja, nopeita junayhteyksiä, ulkomaisia investointeja ja Itä-Suomen mahdollisuuksia hyötyä Luoteis-Venäjän talouskasvusta. Alustajat ovat pääjohtaja Henri Kuitunen VR-yhtymästä, kehitysjohtaja Matti Karjula Stora Ensosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen Pankista sekä osastopäällikkö Ekaterina Belyakova Pietarin ulkoasiainkomiteasta ja johtaja Sergey Balanev Pietarin pienyrityskeskuksesta.

Toisen päivän teemat ovat aluehallintouudistus ja liikenneyhteydet. Aluehallinnosta kertoo pääsihteeri Tapio Välinoro aluehallinnon uudistamishankkeesta, ja Itä-Suomen liikenneyhteyksien kehittämisestä puhuu liikenneministeri Anu Vehviläinen. Lisäksi maakuntien edustajista koottu paneeli keskustelee Itä-Suomi-yhteistyöstä. - Huippukokouksen yhteydessä perjantaiaamuna kunkin maakunnan maakuntahallitukset pitävät omat kokouksensa.

On elonkorjuun aika ja teillämme liikkuu tavallista enemmän maatalouskoneita, kuten traktoreita ja leikkuupuimureita. Ne liikkuvat muuta liikennettä hitaammin. Turvallinen ja sujuva liikenne edellyttää ennakointia ja toisten huomioon ottamista puolin ja toisin

Sadonkorjuun aikaan traktoreiden ja leikkuupuimureiden on vääjäämättä liikuttava myös yleisillä teillä. Tällöin muilta liikenteessä liikkuvilta vaaditaan valppautta ja ennakointia. Silti ajoneuvojen hitaus tuntuu yllättävän liian usein.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Heikki Anteroinen toteaa, että maatalouskoneet saattavat käyttäytyä ennalta arvaamattomasti. Siksi etenkin ohitusta suunniteltaessa on varmistettava, ettei ajoneuvo ole kääntymässä.
– Traktori voi kääntyä myös paikassa, jossa ei ole selkeää risteystä, vaikkapa suoraan pellolle. Ajoneuvon valot saattavat olla myös lian peitossa tai epäkunnossakin, kun työkoneet pannaan kovalle koetukselle.
Maatalouskoneen kuljettajan aikeita pystyy ennakoimaan seuraamalla ajoneuvon liikkeitä. Jos on pienintäkään vihjettä, että ajoneuvo aikoo kääntyä, ohitusyrityksestä kannattaa luopua. Varsinkin suuret koneet, kuten leikkuupuimuri, vievät kääntyessään paljon tilaa tiellä.
Etenkin kaksipyöräisillä ajoneuvoilla liikkuvien on myös hyvä muistaa, että pellolta tielle siirtyvien maatalouskoneiden renkaiden mukana voi kulkeutua savea ja multaa, jotka saattavat tehdä tiestä liukkaan.

Viljelijät tekevät työtään
Multajäljet ovat varma merkki siitä, että edessä voi pian olla hitaasti liikkuva maatalouskone. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n asiamies Ilpo Mattila kehottaa autoilijoita pitämään mielessä, että maanviljelijät tekevät työtään.
– Viljelijät yrittävät olla mahdollisimman vähän esteenä maanteillä, eivätkä he aja hitailla työkoneilla turhaan. Pellot ja viljelykset saattavat kuitenkin olla siroteltuina laajalle alueelle, jolloin yleisillä teillä liikkuminen on välttämätöntä.

Etelä-Savon Liikunta ry:n järjestämä Liike Luo Elämää- hankkeen jalkautuva liikuntaneuvonta aloitti kevääseen saakka kestävän kiertueensa torstaina Anttolasta. Sateisesta säästä huolimatta paikalle saapui parisenkymmentä omasta kunnostaan
kiinnostunutta aikuista. - Mukava määrä näin aluksi,totesi hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti.- Tässä samalla testaamme omaa osaamistamme, laitteita ja testien sujumista käytännössä.

Tapahtuman aikana oli mahdollisuus tehdä mm. 2 km:n UKK-kävelytesti, mittauttaa rasvaprosentti, puristusvoima, sekä kehon koostumus. Kiertueella on mukana mm. INBODY- laite, jolla voidaan mitata kehon sisäisen rasvan määrä. Kävelytestin suorittaneille lähetetään testin tulokset kotiin ja samalla annetaan ohjeita kunnon kohottamiseksi.

-Syksy on loistavaa aikaa aloittaa kuntoilu ja panostaminen omaan jaksamiseen sekä hyvinvointiin liikkumisen avulla, vakuuttaa Ripatti. Nyt alkavan kiertueen tarkoituksena on jalkautua kuntalaisten pariin ja tuoda palvelu lähelle asiakasta.

Tapahtuma on suunnattu erityisesti työikäisille, mutta kiertueella on mukana myös Sporttivaunu, josta löytyy lapsille mielenkiintoisia liikuntavälineitä testattavaksi.

Kiertue jatkuu Anttolasta Itä-Savoon ja palaa takaisin Etelä-Savoon keväällä 2009.

Liikkuminen kannattaa myös vanhalla iällä. Kuvassa 81 vuotias VIlho Viskari starttaamaassa UKK-kävelytestiin.
Lähettäjänä EsLin Liisa Haikonen

Mikkelin seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto esittää yhtymän kirkollisveroksi ensi vuodelle 1,4 %. Taksa on ollut sama vuodesta 2005. Kirkollisveroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 9,4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden vuosikatteen arvioidaan nousevan miljoonaan euroon ja se riittäisi poistoihin, lainojen lyhennyksiin ja välttämättömiin korjausinvestointeihin.

Verotulojen kasvu oli hyvä Mikkelin seurakuntayhtymässä kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Verotulot kasvoivat viime vuodesta 13 prosenttia. Verotuloja kertyi kaikkiaan viisi miljoonaa euroa, josta oli kirkollisveroa 4,5 ja yhteisöveroa 0,5 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen käyttöaste oli alkuvuonna 46,3 % ja toimintakulujen 53,7 %.

Seurakuntayhtymälle kiinteistöstrategia.
Luottamushenkilöiden aloitteesta syntyneen hankkeen tarkoituksena on laatia yhtymän omaisuuden kiinteistöselvitys ja sen pohjalta konkreettinen strategia ehdotus toimenpiteiksi yhtymän kiinteistömassalle. Tavoitteena on jakaa omaisuus ydintoiminnan kannalta välttämättömiin kohteisiin, lisäselvityksiä vaativiin kohteisiin ja niihin, joista voidaan luopua. Hankkeen päämääränä on parantaa yhtymän edellytyksiä onnistua ydintehtävässään.

Mikkelin perheasiain neuvottelukeskuksen v.t. johtajaksi on määrätty pastori Liisa Seppänen on syyskuun alusta alkaen ensi vuoden loppuun.

Sahaniemeen ja Tiilisaareen johtavan Sahalantien alkuosan korjaus on valmistunut. Kunnostuksessa uusittiin vanhat jätevesiviemärit ja vesijohto sekä rakennettiin sadevesiviemäri. Myös tien profiilia parannettiin . Ajoradan reunaan on sijoitetttu kevyen liikenteen väylä. Korjauksen yhteydessä parannettiin myös yhteinäiskoulun sadevesiviemäreitä. Korjauksen kohteena ollut tieosa alkaa Mikkelintieltä ja on noin 100 metriä pitkä. Hankkeen kustannusarvio on noin 70 000 euroa.

Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan viime päivien sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia monin paikoin. Kasvaneiden valuntojen ja lähipäiviksi ennustettujen uusien sateiden myötä monien järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat nousevat edelleen.

Vuoksen vesistössä Saimaan vedenpinta on hitaassa laskussa, mutta vieläkin noin 30 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinnan aleneminen jatkuu lähiviikkoina niin, että syyskuun loppuun mennessä laskua kertyy 5-15 cm. Ajankohdan keskiarvokin on tuolloin 10 cm alempana kuin nyt, joten ero siihen ei sanottavasti muutu. Ellei syksy ole erityisen kuiva, pysyy Saimaa ajankohtaan nähden hyvin korkealla talveen saakka, suurella todennäköisyydellä jopa ensi kesään. Juoksutuksen suuruus on noin 700 m3/s, mikä vastaa luonnontilaista tasoa.

Pielisen pinta on noussut viime päivinä hieman ja on noin 10 cm keskimääräisen elokuun puolivälin tason yläpuolella. Ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus pysyy syyskuun loppuun saakka lähellä nykytasoaan. Kaltimossa virtaama on hieman ajankohdan mediaania suurempi, noin 250 m3/s.

Kallaveden pinta on runsassateisen kesän johdosta noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Kallavesi pysyy lähiviikkoina suunnilleen nykyisellä tasollaan.

Viljojen puinnit ovat Itä-Suomessa reilun viikon myöhässä. Normaalisti viljan korjuu olisi jo täydessä vauhdissa, mutta sateiset säät ovat siirtäneet ohran ja syysrukiin puinteja. Puinteja päästäänkin aloittamaan aikaisintaan tällä viikolla. Rankkasateista huolimatta viljakasvustot ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta sateet ovat pehmittäneet peltoja niin, että niiden kantavuus on useilla paikoilla erittäin heikkoa. Joiltakin alavilta viljapelloilta sadonkorjuu ei onnistu lainkaan.

Tulevilla säillä on merkittävä vaikutus sadon laatuun. Kuiva sää estäisi homeiden leviämisen sekä korjuutappiot ja kuivalla säällä myös kalliilta kuivaukselta vältyttäisiin.
Ohran ja kauran sadosta odotetaan Itä-Suomessa keskimääräistä, mutta lopullinen satotulos on riippuvainen lähiviikkojen sääolosuhteista

18.8.2008

Lasten ja nuoten liikuntakerho Spurttiksen kolmas kausi spurttasi käyntiin Anttolan urheilukentällä torstai-iltana. 6-12 vuotiaille tarkoitettuun Spurttikseen ilmoittautui 43 lasta. Aiemmin tiistain vesisateessa aloittanut Mega-Spurttis sai riveihinsä 6 liikunnasta kiinnostunutta nuorta.

-Spurttiksen osanottajamäärä on pysynyt melko vakiona koko kolmen vuoden ajan ja kunhan myös jälki-ilmoittujat saadaan mukaan ollaan 6-12 vuotiaiden osalla 50 kieppeillä, joka on jo maksimimäärän rajoilla tuumii Spurttiksen vetäjä Ilpo Pylkkänen. Myös Mega-Spurttikseen tulee vielä lisää väkeä, uskoo Pylkkänen.

Lapsille tarkoitetun Spurttiksen yhteydessä toimii aikuisille tarkoitettu Kunto-Spurttis, jossa on ollut parisenkymmentä osallistujaa. - Vakituisesti siinä on noin kymmenkunta liikkujaa ja samanverran satunnaisia mukana olijoita, kertoo Pylkkänen.

Spurttiksen toimintaa vetää Anttolan Urheiljat ja rahoitusapua saadaan Nuori-Suomi järjestöltä ja Anttolan yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Maa- ja metsätalousministeriön määräämä enimmäispyyntilupakiintiö Etelä-Savon riistanhoitopiiriin alueelle on tänä vuonna kaksi karhua. Määräyskirjeen perusteella lupia voidaan myöntää Suomen karhukannan hoitosuunnitelman mukaiselle vakiintuneen kannan alueelle.

Riistanhoitopiiri on myöntänyt yhden pyyntiluvan Kerimäen ja osia Enonkoskelta, Punkaharjulta, Savonlinnasta, sekä Savonrannalta käsittävälle alueelle. Toinen pyyntilupa myönnettiin Punkaharjun, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan alueita sisältävälle hakemusalueelle.

Metsästyksen tavoite on säilyttää karhukanta arkana ja vähentää karhujen aiheuttamia vahinkoja ja pyynti pyritään kohdentamaan ihmisasutuksen lähellä liikkuviin yksilöihin.

Karhupentuehavaintoja on kuluvan kesän aikana tehty riistanhoitopiirin kaikissa osissa. Pentuehavainnoista tulisi aina tuoreeltaan ilmoittaa havaintoja kerääville petoyhdyshenkilöille. Yhteystiedot löytyvät paikallisesta riistanhoitoyhdistyksestä tai Metsästäjäin keskusjärjestön kotisivuilta.

Petoyhdyshenkilöiden tarkastamien havaintojen perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueen karhukannaksi ennen lisääntymiskautta noin sata karhua.

Suomen karhukanta on arvioitu vajaaksi tuhanneksi yksilöksi. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja kestää lokakuun loppuun.

Osuuskauppa Suur-Savon kokonaismyynti tammi-kesakuussa 2008 kohosi 181,0 miljoonaan euroon kasvun ollessa 16,6 milj. euroa eli 10,1 %. Bonus-myynnin osuus kokonaismyynnistä oli 74,4 %.
Päivittäis- ja erikoistavarakaupan myynti oli 108,9 milj. euroa. Myynti kasvoi 7,3 milj. euroa eli 7,2 %.

Liikennemyymälä- ja polttonestekaupan myynti oli 38,4 milj. euroa. Kasvua oli 8,5 milj. euroa eli 28,4 %. Voimakkaan myynnin kasvun taustalla on liikenne-myymäläverkoston laajentaminen ja polttonesteiden hinnan nousu. Syyskuussa 2007 avatun Savonlinnan ABC-liikennemyymälän myynti on kehittynyt ennakoidun mukaisesti.

Autokaupan myynti oli 27,3 milj. euroa, jossa oli kasvua 0,2 milj. euroa eli 0,8 %. Osuuskauppa Suur-Savon autokaupat (Etelä-Savon Auto ja Savon Auto-keskus) myivät alkuvuonna yhteensa 1 314 autoa, mikä on 72 autoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Autoverouudistus siirsi uusien autojen luovutuksia vuoden 2007 loppukuukausilta vuoden 2008 tammikuulle.

Matkailu- ja ravitsemiskaupan myynti oli 6,4 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa eli 10,9 % enemmän kuin edellisena vuonna.

Kesäkauppa onnistui hyvin
Kauppa kävi hyvin Osuuskauppa Suur-Savon toimialueella kesä-heinäkuussa 2008. Kesäkaupan kokonaiskasvu oli 10 %. Hyvän kasvun taustalla vaikuttavat onnistuneet alennusmyynnit, kesän sunnuntaiaukiolot ja maakunnan vetovoimaiset kesätapahtumat. Erityisen hyvin kesäkauppa kavi S-marketeissa,Saleissa ja Savonlinnan Sokoksessa sekä Prismassa.

Asiakasomistajatalouksia jo lähes 70 %
osuuskaupan toimialueen kaikista talouksista
Osuuskauppa Suur-Savon asiakasomistajamaara kohosi kesäkuun lopussa yli 53 000:een. Jäsenmäärä 30.6.2008 oli 53 174. Alkuvuoden 2008 aikana jäsenmäärä kasvoi 840 jäsenellä. Asiakasomistajatalouksien määrä oli 69,5 %osuuskaupan toimialueen kaikista talouksista.

Asiakasomistajille palautui 8,3 miljoonaa euroa
Osuuskauppa maksoi asiakasomistajille alkuvuonna Bonusta ja maksutapaetua yhteensa 4,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,6 milj. euroa eli 13,7 %. Partnerit maksoivat Bonusta asiakasomistajille 1,0 milj. euroa.

Levätilanne jatkuu Etelä-Savossa varsin rauhallisena. Kesäkuun viileä, tuulinen ja sateinen sää ei ole suosinut sinilevien muodostusta. Suomen ympäristökeskuksen leväbarometrin mukaan sinilevien suhteellinen runsaus sisävesillä jatkuu selvästi tavanomaista pienempänä.

Sisävedet ovat vuodenaikaan nähden viileitä. Sisävesien pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä Etelä- Savossa noin 0,5 astetta keskimääräistä alhaisemmat, suurten selkävesien pintaveden lämpötilat ovat nousseet noin 18 asteeseen. Pienillä järvillä pintavesien lämpötilat ovat hieman korkeammat. Pienillä järvillä ja suurten järvien tuulen suojaisilla lahtialueilla veden lämpötila voi tosin kohota nopeastikin.

Sään muuttuessa nykyistä selvästi lämpimämmäksi sinilevien esiintymistodennäköisyys kuitenkin kasvaa. Tällöin sinileviä voi esiintyä paikoitellen suojaisissa järvenlahdissa ja alueilla, joihin tuuli pääsee kasaamaan leviä. Sinilevät voivat näkyä pitkänomaisina juosteina veden pinnassa tai ryynimäisinä hiukkasina vesirunkoon sekoittuneena. Heinäkuun alkupuolen tyypillisimmät sinilevälajit esiintyvät puhtaammilla järvillä lyhytaikaisesti: tyynenä lämpimänä aamuna rannassa saattaa olla leväraitoja, jotka iltaan mennessä ovat hävinneet tuulen mukana.
Etelä-Savon ympäristökeskus seuraa viikoittain alueensa levätilanteen kehittymistä havaintov erkon paikoilla koko lomakauden ajan.

Lupia lähes 4000 hirven metsästykseen
Pyynnin tavoitteena kannan vakiinnuttaminen

Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus myönsi tulevan syksyn hirvenmetsästykseen 2924 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla on mahdollista ampua aikuinen hirvi tai kaksi vasaa. Luvat mahdollistavat lähes 4000 hirven kaatamisen.
Syksyn metsästyksen tavoitteena on alueellisten hirvikannan erojen tasaaminen ja liikenne- sekä metsävahinkojen vähentäminen. Talvehtiva hirvikanta pyritään pitämään nykyisellä tasolla eli hieman alle kolmessa hirvessä tuhatta hehtaaria kohden.

Etelä-Savon hirvien on arvioitu lisääntyneen kevään aikana noin 3000 yksilöllä. Vahinkojen vähentämistavoitteen mukaisesti pyyntilupia on myönnetty enemmän kuin arvion mukainen hirvikannankannan tuotto edellyttäisi. Hirvenmetsästäjille on annettu tänä syksynä suuri vastuu hirvikannan hoidon onnistumisessa – pyynti on suhteutettava huolellisesti alueen hirvikantaan, kannan tavoitetilaan ja vahinkoihin.

Pyyntiluvansaajille annetaan vuosittain kannanhoidontavoitteen mukaisesti vaihtelevat suositukset metsästyksen toteuttamisesta. Suositusten tavoitteena on turvata hirvikannan säilyminen määrältään ja rakenteeltaan sopivana, jolloin vahingot pysyvät mahdollisimman pieninä ja kanta elinvoimaisena. Hirvikantaa hoidetaan seuruetasoa suuremmilla alueilla, joten ohjeiden toteutumista tulisi seurata yhteistyössä naapuriseuruiden kanssa.

16.6.2008

Etelä-Savon järvet ja joet edustavat Suomen parhaimmistoa

Etelä-Savon järvet ja joet ovat pääosin erinomaisessa tai hyvässä tilassa uuden pintavesien ekologisen luokittelun mukaan. Lähes kaikki suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat erinomaisessa tilassa. Järvipinta-alasta alle 5 % on tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan. Myös Etelä-Savon joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevien vesien tilaa heikentää erityisesti asuma- ja teollisuusjätevedet sekä paikallisesti myös hajakuormitus.

Etelä-Savon kaikki pinta-alaltaan yli 50 hehtaarin kokoiset järvet arvioitiin ja niistä 62 % voitiin luokitella. Puutteellisen tiedon vuoksi 38 % järvistä ei saanut luokitusta. Joista arviointiin otettiin mukaan valuma-alueeltaan yli 100 km2 kokoiset joet, joista 93 % voitiin luokitella. Järvien tila Etelä-Savossa on Suomen parhaimpia ja jokien tila on parempi kuin Suomessa keskimäärin.

16.62008

Juhannuksesta tulossa melko sateinen

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 16. kesäkuuta laatiman ennusteen mukaan Suomi kuuluu juhannuksena matalapaineen alueeseen. Juhannuksena pilvisyys on runsasta ja sadekuuroja tai jatkuvampaankin sadetta tulee koko maassa. Myös ukkoset ovat mahdollisia.
Juhannuksesta ennustetaan vähän keskimääräistä viileämpää. Päivän ylin lämpötila on 15 ja 20 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee alimmillaan 10 asteen tienoille. Metsäpalovarotus ei ole todennäköisesti voimassa juhannusaattona tämän viikon sateiden vuoksi. Tilanteen voi kuitenkin tarkistaa muun muassa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

16.6.2008

Mikkelin seurakuntayhtymä vahvistaa talouttaan

Mikkelin seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto hyväksyi tiistain kokouksessaan ensi vuoden kehysbudjetin. Tavoitteena on vahvistaa omaa pääomaa 432 000 euroa. Vahvistamiseen on tarvetta, sillä kahtena edellisvuonna on taloudesta syöty liikkumavara lähes kokonaan. Vuosikatteen arvioidaan olevan ensi vuonna 1,1 miljoonaa euroa ja poistojen jälkeen ylijäämää jää 0,5 miljoonaa euroa. Investoinnit vievät 400 000 ja lainanlyhennykset 255 000 euroa. Käyttötalouden menojen arvioidaan nousevan 9,6:een ja tulojen kahteen miljoonaan euroon. Verotuloja arvioidaan kertyvän 9,4 miljoonaa euroa.

11.6.2008

Sahalantien alkuosa korjataan

Sahaniemeen ja Tiilisaareen johtavan Sahalantien alkuosa on jo kauan ollut huonossa kunnossa ja korjauksen tarpeessa. Kesän aikana tien alkuosa korjataan asialliseen kuntoon. Kunnostuksessa uusitaan vanhat jätevesiviemärit ja vesijohto sekä rakennetaan sadevesiviemäri. Myös tien profiilia parannetaan. Ajoradan reunaan sijoitetaan kevyen liikenteen väylä. Korjauksen kohteena oleva tieosa alkaa Mikkelintieltä ja on noin 100 metriä pitkä. Hankkeen kustannusarvio on noin 70 000 euroa.

4.6.2008

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen liittyi Saimaan Norppaklubi ry:n jäseneksi

Saimaan Norppaklubi ry sai joukkoonsa arvovaltaisen jäsenen, kun klubin puheenjohtaja Veikko Kilkki sai Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen liittymään klubin jäseneksi Anttolassa 22.5. järjestetyssä Norppaillassa. Tilaisuuden juhlapuhujana toimineelle Liikaselle luovutettiin Norppa-DVD ja kun tilaisuuden juontajana toiminut Kilkki DVD-tä luovuttaessaan totesi, että näitä on luovutettu vain Norppaklubin jäsenille kaivoi Liikanen lompakostaan jäsenmaksuun vaadittavat 30 euroa ja ojensi ne Kilkille.

Jutustelussaan Liikanen kertoi kokemuksistaan järvimaisemassa Anttolassa ja siitä millaista on viettää vapaa-aikaansa järvellä, jossa elää myös uhanalainen saimaannorppa. Norppa on taitava piiloutumaan sillä Liikanen on nähnyt norpan Saimaalla vain yhden kerran, vaikka hän on viettänyt 40 kesää norpan asuinsijoilla Saimaalla, Anttolan vesillä.

Anttolan tilaisuudessa julkistettiin myös Saimaan Norppaklubin valmistama DVD kouluille. Kouluilla on mahdollisuus lainata DVD:tä ja esittää sitä esimerkiksi biologian tunneillaan. Kouluilla on mahdollisuus myös pyytää klubilaisia tulla kertomaan saimaannorpasta DVD:n kera. DVD:n on kuvannut luontokuvaaja Juha Taskinen ja editoinnin on tehnyt elokuvaleikkaaja Matti Markkanen. DVD:n valmistamista ovat tukeneet Raija ja Osmo Tuuliaisen Säätiö sekä Nestorisäätiö.

Norppaillassa palkittiin Kuparonvirran lossinkuljettajat Taavi ja Tuomo Kontinen, jotka lossia kuljettaessaan ovat tarkailleet norppien liikkumista Luonterin ja Lietveden välisellä vesialueella. Palkinnon saivat myös norppa-aiheisen piirustuskilpailun parhaiksi valitut eri luokkien oppilaat.

Saimaan Norppaklubi ry "Hyljeaatteellisten ajattelijoiden seura" rekisteröitiin huhtikuussa 2002. Perustamiskirja allekirjoitettiin kolmen sydämensä saimaannorpille antaneen hyljeihmisen toimesta 6.9.2001. Veikko Kilkki Mikkelistä, Kaiku Marttinen Lappeenrannasta ja Juha Taskinen Savonlinnasta kokivat, että "vedenpintatason" toiminta puuttuu, kun saimaannorpan suojelu on siirtynyt viranomaistyöksi.

Erkki Liikanen on maksanut jäsenmaksun ja Veikko Kilkki on tyytyväinen saatuaan uuden jäsenen Norppaklubiin.

22.5.2008

Kesästä tulossa keskimääräistä lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesästä 2008 näyttää tulevan jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Ennuste perustuu vuodenaikaisennusteeseen, jonka on tuottanut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 15. toukokuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan kesästä 2008 näyttää tulevan jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuusta elokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan suurimmassa osassa maata 0,5–1,0 astetta tavanomaista korkeampi. Sade-ennuste ei sen sijaan anna mitään mainittavaa poikkeamaa tavanomaisesta.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus laatii jäsenmaittensa käyttöön sääennusteita yhä pidemmälle jaksolle. Keskuksessa tehtävä tutkimus tähtää jopa puolen vuoden pituisten ennustusten tekemiseen, mutta tuloksia odotetaan vasta joidenkin vuosien päästä. ECMWF on riippumaton kansainvälinen organisaatio, jonka jäsen Suomenkin Ilmatieteen laitos on. Keskuksen keskeisimpänä tehtävänä on kehittää ja tuottaa keskipitkän aikavälin eli noin 10 vuorokauden päähän ulottuvia numeerisia sääennusteita.
ECMWF:n laskemia vuodenaikaisennusteita ei käytetä yksittäisen päivän sään ennustamiseen eikä niitä tule tulkita samoin kuin lyhyen aikavälin ennusteita. Tällaisissa vuodenaikaisennustemalleissa arvioidaan, ovatko esimerkiksi lämpötila ja sademäärä tarkasteltavalla kolmen kuukauden jaksolla saman ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ylä- vai alapuolella tai lähellä sitä.Ilmatieteen laitos seuraa sekä kuukausiennusteita että kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteita ja tutkii niiden laatua ja käytettävyyttä Suomessa. Ennusteet paranevat jatkuvasti sääennustusmallien ja tietokoneiden laskentakapasiteettien kasvun myötä.

22.5.2008

Järvien vedenpinnat korkealla

Järvissä riittää tänä keväänä ja alkukesällä vettä, sillä vedenpinnat ovat poikkeuksellisen ylhäällä. Aivan ennätyslukemiin ei päästäne, sillä Suomen ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan vedenpintojen nousu hidastuu pitkän kuivan jakson vuoksi.

Saimaalla, Vuoksen vesistössä suurten järvien osalta vedenkorkeuden huiput saavutetaan kesäkuun alkuun mennessä. Järvien kevään vedenkorkeuksien ennustetaan muodostuvan suuruudeltaan keskimääräisiksi tai keskimääräistä suuremmiksi.
Saimaan vedenkorkeus on noin 70 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Saimaan 800 m3/s:n suuruista juoksutusta jatkettaneen alkukesään asti, elleivät tulvaennusteet edellytä sen lisäämistä.

Yläpuolisesta vesistöstä tulevat sulamisvedet nostavat Saimaan vedenkorkeutta toukokuun aikana vielä noin 5 cm. Saimaan vedenkorkeushuippu ajoittunee kesäkuun alkuun ja on tämän hetken ennusteiden mukaan noin NN+76,45 eli 30 cm tavanomaista vedenkorkeushuippua korkeampi.

15.5.2008

Metsähakkeen käyttö väheni Etelä-Savossa

Etelä-Savon lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta 265 000 m3 vuonna2007. Vuoteen 2006 verrattuna vähennystä on 4 %. Koko maassa metsähakkeenkäyttö väheni edellisvuoteen verrattuna 13 %, yhteensä 400 000 m3. Määrä on sama kuin metsähakkeen käytön lisääntyminen tavoitteiden mukaan olisi pitänyt olla. Metsähakkeen käytön väheneminen johtuu päästöoikeusmaksujen alhaisesta tasosta viime vuonna. Päästöoikeuksien hinnat laskivat voimakkaasti viime vuonna, minkä vuoksi isot voimalaitokset ovat voineet käyttää metsähakkeensijasta enemmän turvetta polttoaineenaan.

Päästökaupan vaikutukset metsähakkeen käyttöön ovat olleet Itä-Suomessa kaikkiaan pienempiä verrattuna muuhun maahan, koska metsähakkeen merkitys paikallisena energialähteenä on täällä suurempi. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella metsähakkeen käyttö on hieman lisääntynyt viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Savossakin käyttömäärän aleneminen on hyvin maltillinen. Päästökauppakauden vaihduttua vuoden alusta, metsähakkeenkäyttö lisääntynee kuluvan vuoden aikana.

Tiedot metsähakkeen käytöstä perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen julkistamiintietoihin puupolttoaineiden käytöstä energiatuotantoon viime vuodelta.

12.5.2008

Rattijuoppoja liikenteessä

Vapun aikana saatiin Anttolan maisemissa kiinni kaksi rattijuoppoa. Vappuaaton iltana tavattiin Anttolan kirkonkylän kohdalla, kantatie 62:lla helsinkiläinen nainen, joka puhalsi 1,86 promillen lukemat. Myöhemmin illalla poliisi sai ilmoituksen mahdollisesta rattijuoposta Majavedellä, Parkkilantiellä. Poliisi tavoitti Mikkelistä kotoisin olevan miehen kuljettamassa autoa 1,89 promillen humalassa.

2.5.2008

Arkeologinen inventointi Luonterin alueella

Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine toteuttaa Luonterin alueella muinaisjäännösinventoinnin 12.-16.5. Inventoinnin tarkoituksena on uusien muinaisjäännöskohteiden etsintä ja vanhojen kohteiden tarkastaminen. Luonterin alueelta ja sen läheisyydestä tunnetaan entuudestaan muinaisjäännöksiä, kuten kivikautisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja, kalliomaalauksia, lapinraunioita, esihistoriallisia pyyntikuoppia, historiallisen ajan hautapaikkoja ja tervahautoja sekä autioituneita tiloja. Inventoinnin toteuttavat syventäviä opintoja suorittavat arkeologian opiskelijat, yhdessä koulutettujen arkeologien kanssa. Kohteena ovat pääasiassa Metsähallituksen omistuksessa olevat maat, mutta tutkimuksia tehdään myös muissa lupaavissa paikoissa, maanomistajan luvalla. Löydetyt uudet kohteet merkitään Museoviraston ylläpitämään valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin.

Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luetaan kaikki esihistoriallisen toiminnan merkit maastossa sekä erilaisia historiallisen ajan kohteita kulttuurihistoriallisen ja tutkimuksellisen merkityksen mukaan. Kasvillisuuden peittämä kiviröykkiö, asumuksen kokoinen painanne metsässä, epämääräisten kuopanteiden jono, punainen läiskä kalliossa tai vanha kivijalka voi olla kiinnostava merkki toiminnasta kaukaisessa tai hieman läheisemmässäkin menneisyydessä. Paikallisten asukkaiden havainnot ja tiedot omasta lähiympäristöstään ovat usein arvokas lähde arkeologiselle tutkimukselle

30.4.2008

Kokkosenlahdentien osoitenumerointi muuttuu

Kokkosenlahdentiellä on käytössä kahdenlaista osoitenumerointia. Tämän seurauksena on osoitenumeroinnista tullut useita huomautuksia eri viranomaisten tahoilta, pelastuslaitos on huomauttanut asiasta, koska ambulanssi on mennyt ensin väärään päähän tietä. Lisäksi huomautuksia on tullut tavarantoimittajilta, tienvarren kiinteistöjen omistajilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Numerointi on tarkoituskorjata yhdenmukaiseksi.

Ongelma on jäänne ajalta, jolloin tie oli kahden kunnan, Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan alueella. Kuntaliitoksen yhteydessä numeroinnin korjaaminen on jostain syystä jäänyt tekemättä.
Virheellisyys aiheutuu siitä, että entisen maalaiskunnan puolella numerointi alkaa Kuopiontieltä (VT 5) ns. 100-järjestelmän mukaisesti ja vastaavasti toinen numerointi alkaa entisen Anttolan kunnan alueelta Anttolantieltä 10-järjestelmän mukaisesti. Numerointi kohtaa kuntien vanhalla rajalla, joka on tien päättymisen ja alkamisen kannalta nykyisin luonnoton kohta. Tästä syystä jommankumman tienosan nimeäminen muuksi ei ole järkevää, eli helpointa on korjata numerointia.

Osoitejärjestelmän mukaisesti uusi numerointi alkaa Kuopiontien liittymästä ja päättyy Anttolantien liittymään. Tällöin joudutaan entisen Anttolan kunnan alueen kiinteistöjen osoitenumerot korjaamaan, jolloin numerot muuttuva 100-järjestelmän mukaisiksi.

28.4.2008

Kirkollisverotulot kasvussa Mikkelissä

Talouskehitys on ollut hyvä Mikkelin seurakuntayhtymässä alkuvuonna. Verotulot nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 12,5 prosentilla edellisvuodesta. Verotuloja kertyi 2,4 miljoonaa euroa. Kasvuluku on hieman todellista kehitystä parempi, sillä viime vuoden kertymistä puuttuivat alkuvuonna Haukivuoren verotulot. Ilman Haukivuorta verotulot kasvoivat 10,9 prosenttia.

Verotulot koostuvat yksityishenkilöiden maksamasta kirkollisverosta ja yhteisöverosta. Yhteisöveroa kertyi 181 640 euroa eli 30,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kirkollisveroa karttui 2,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 11,4 prosenttia.

Yhtymän toimintatuotot kertyivät alkuvuonna kohtalaisen hyvin. Toimintakulujen käyttöaste oli hieman viimevuotista korkeampi, mikä kertoo budjetoinnin tarkentumisesta. Maaliskuun lopun vuosikate noussee noin 885 000 euroon. Koko vuoden vuosikatteeksi on budjetoitu 942 052 euroa.

22.4.2008

Puutarharoskien polttamisessa muistettava määräykset

Etelä-Savon pelastuslaitos muistuttaa, että Etelä-Savon alueen kuntien jätehuoltomääräysten, ympäristönsuojelu määräysten ja järjestyslain nojalla on kaikenlaisen jätteen, lukuun ottamatta puutarhajäte, hävittäminen avopoltolla kielletty.

Järjestyslain perusteella puutarhajätettäkin saa polttaa vain siten, ettei siitä aiheudu naapureille ja tai muille sivullisille savu-, noki- tai hajuhaittoja. Tästä johtuen polttaminen on mahdollista vain harvaan asutuilla alueilla, ts. taajamien ulkopuolella. Puutarhajätteen (risut, oksat ja lehdet) polttamisessa täytyy noudattaa varovaisuutta ja ottaa huomioon tuuli ja maasto-olosuhteet, sekä metsä ja maastopalovaroitustilat.

Puutarhajätteen polttaja on itse vastuussa polttamisen turvallisuudesta, ja sen aiheuttamasta vaarasta ihmisille ja ympäristölle. Polttamista on myös valvottava ja varmistuttava siitä, ettei se aiheuta sivullisissa epäilyä tulipalosta.

Puutarhajätteiden poltosta taajaan asutun alueen ulkopuolella edellä mainituin ehdoin ei tehdä ilmoitusta pelastuslaitokselle eikä hätäkeskukseen!

Muissa tapauksissa polttaminen on kielletty. Lisätietoja Etelä-savon pelastuslaitoksen numerosta:
Mikkelin alue: 020 133 4407

18.4. 2008

Eero Kolehmainen 90 vuotta

Eero Kolehmainen täytti 90 vuotta 24.3. Anttolassa syntynyt Eero edusti koko hiihtouransa Anttolan Urheilijoita ja teki samalla Anttolan pitäjää tunnetuksi Suomessa.

Eeron paras saavutus on olympiahopea 50 kilometrin hiihdossa Oslon olympiakisoissa 1952 .Holmenkollenilla hän voitti vuosina 1950 18 km hiihdon ja 1957 50 km.

Salpauselällä hän voitti 1956 50 km ja 1957 50 km. 50 kilometrin Suomen mestaruuden hän voitti vuonna 1959.
Opetusministeriön myöntämän Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon Eero sai 2003.

Anttolassa on vuositain järjestetty Eeron nimeä kantava laturetki Eeron Hiihto.

Eero Kolehmainen.
Kuva vuoden 2007 Eeron Hiihdosta

24.3.2008

Pääsiäisen ajonopeuksia valvotaan tehostetusti Itä-Suomessa

Itä-Suomen liikenneturvallisuuskeskus ja liikkuvan poliisin Joensuun, Kuopion ja Mikkelin yksiköt aloittavat yhteistyössä paikallispoliisin kanssa keskiviikkona 19.3.2008 viikon kestävän valvontajakson Viitostiellä (vt. 5) välillä Heinolan Lusi - Iisalmi ja Kuutostiellä (vt. 6) välillä Kiteen Puhos - Joensuu.

Tehoisku on jatkoa viime syksynä alkaneelle kokeilulle poliisin perinteisen liikenteenvalvonnan ja automaattisen liikennevalvonnan yhdistämiseksi. Tehoiskuja on tehty säännöllisin väliajoin, viimeksi hiihtolomaliikenteen yhteydessä.Valvonnan määrää lisätään olennaisesti kyseisillä tieosuuksilla. Valvonnan tehoa pyritään nostamaan myös tehokkaalla tiedottamisella. Lisäksi tienvarsiin asennetaan poliisin tehovalvonnasta kertovat merkit. Nyt kyseiset merkit ovat ensikertaa käytössä myös Kuutostiellä.

Pääsiäisliikenteen valvonnassa poliisi käyttää perinteisen valvonnan rinnalla kamera-autoja. Näillä mitataan nopeuksia automaattisten mittauspisteiden välissä sekä paikoissa, missä perinteistä valvontaa ei pystytä yhtä tehokkaasti käyttämään.

Poliisi muistuttaa kuljettajia ajan varaamisesta pääsiäisliikenteeseen. Tauolla on hyvä käydä ennen kuin jonossa ajaminen alkaa väsyttää. Tavoite jokaisella kuljettajalla on päästä ehjänä perille. Ylinopeuden ajaminen ei tuo sellaista ajallista säästöä, että se kannattaisi.

18.3.2008

Jäät edelleen normaalia ohuempia
Selkävesillä railoja

Etelä-Savon järvien jäätilanne ei ole muuttunut helmikuun aikana. Jäät ovat edelleen keskimääräisestä paksuudesta jäljessä 15-20 cm. Keskimääräinen jäänpaksuus 10.-11.3. tehdyissä mittauksissa oli 38 cm, kun sen pitäisi tähän aikaan olla 50-60 cm. Teräsjäätä heikompaa kohvajäätä mitatuissa kohteissa oli keskimäärin 9 cm. Jäillä liikkuvien kannattaa varoa selkävesille muodostuvia railoja, joiden läheisyydessä jää on normaalia heikompaa

Valtakunnallisissa kohteissa jäähavainnot on tehty 10.3.2008. Haukivedellä Oravissa jäänpaksuus oli 29 cm ja Kyyvedellä Haukivuorella 40 cm. Haukivedellä jäänpaksuus on 20 cm ja Kyyvedellä 14 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempaa.

Jäillä liikkuvien kannattaa huomioida kevättalveen liittyvien runsaiden railojen syntyminen isoimpien järvien selkävesille. Railot syntyvät lämpötilojen suurten vaihtelujen johdosta ja voivat isoimmilla järvillä olla jopa muutaman metrin leveitä.
Jää on railojen läheisyydessä usein huomattavasti ohuempaa kuin muualla järvellä.Useilla järvillä vedenpintojen korkeudesta johtuvat normaalista poikkeavat virtausolosuhteet saattavat heikentää jo valmiiksi ohuempia jääkerroksia

12.3.2008

Vuosi alkoi palokuolemien määrän kasvulla

Tulipaloissa menehtyi helmikuun loppuun mennessä 24 ihmistä. Se on yksi enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2006, jolloin koko vuonna kuoli tulipaloissa peräti 118 ihmistä, ja kaksi enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa tänäkin vuonna henkensä menettäneistä oli miehiä. Heitä oli 18, kun naisia oli 5. Yhden sukupuoli ei ilmennyt lehtitiedoista. Tilastointi perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurantaan.

Tulipaloissa kuolleista suurin osa oli ikäihmisiä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaakin kannustaa kansalaisia huolehtimaan kotien paloturvallisuudesta sellaisten ihmisten osalta, joiden toimintakyky on rajoittunut. Riski palokuolemaan on suuri, jos ihminen ei havaitse palovaroittimen ääntä tai jos hän ei pysty tai ymmärrä poistua palavasta asunnosta.

Selvitysten mukaan vaikuttavin keino palokuolemien vähentämiseksi on erityisten riskiryhmien tilojen ja asuntojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK pyrkii yhä voimakkaammin vaikuttamaan siihen, että Suomessa tehdään päätöksiä automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöön ottamiseksi erityisesti koska vanhusten määrä lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa.

Palokuolemista 13 tapahtui omakotitaloissa, 4 muissa pientaloissa ja 4 kerrostaloissa. Usein ikääntynyt henkilö on menettänyt henkensä omakotitalon tulipalossa. Maantieteellisesti palokuolemia on alkuvuonna kertynyt Savoon erityisen paljon: Etelä-Savossa 3 miestä, Pohjois-Savossa 3 miestä ja 2 naista.

Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden palokuolemamäärä enteilee sitä, että palokuolemia kertyy tänäkin vuonna huomattavasti enemmän kuin valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan on siedettävä määrä Suomessa. Vaikka vuonna 2007 palokuolemia oli huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin, pitkäaikainen keskiarvo pysyttelee sadassa vuosittaisessa kuolemantapauksessa.

10.3.2008

Anttolan terveyspalvelujen
tulevaisuus kiinnosti

Anttola-talolle kokoontui maanantai-iltana tuvan täydeltä väkeä kuulemaan Anttolan terveyspalvelujen nykytilannetta ja tulevaisuutta. Anttolan aluejohtokunnan järjestämässä tilaisuudessa anttolalaisten kysymyksiin vastasivat sosiaali-ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen ja johtava lääkäri Pekka Pöllänen.
Erityisen huolestuneita oltiin lääkäripalvelun säilymisestä Anttolassa ja myös terveydenhoitajan, äitiys-ja lastenneuvolan tilanteesta kyseltiin.
Lääkäripalvelu Anttolassa säilyy ainakin tämä vuoden ajan. Anttolan terveysasemalla lääkäriin pääsee kerran viikossa.

Anttolaiset saapuivat runsaslukuisina kuuntelemaan terveyspalvelujen tilaa.

5.2.2008

Hurissalon koulun jatko uuteen harkintaan

Hurissalon koulu Puumalassa jatkaa toimintaansa, sillä Puumalan kunnanvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan keskeyttää koulun lakkautusprosessin, jolla koulun toiminta olisi lakannut tulevana syksynä.
Uuden päätöksen peruste oli säästöjen vähäisyys. Aiemman laskelman 100 000 euron säästö kutistui tarkistusten jälkeen 20 000 euroon.
Kouluasian käsittely palaa kunnanhallituksen käsittelyyn ja myöhemmin valtuustoon.
Puumalan kunnanvaltuusto on aiemmin päättänyt, että koulutoiminta Hurissalossa lakkaa vuoden 2009 syksyllä.

5.2.2008 (päivitetty 6.2.2008)

Syntyvyys ja kuolleisuus pienenivät Anttolan seurakunnassa

Väestön kehitys oli tasaista Anttolan seurakunnassa vuonna 2007. Kastettuja oli 10 (15 v. 2006), joista poikia oli kuusi ja tyttöjä neljä. Kuolleita oli 17 (20). Kirkkoon liittyneiden määrä nousi yhdestä kolmeen ja kirkosta eronneiden määrä kuudesta kymmeneen. Seurakunnan väkiluku väheni 1,7 prosentilla eli 29 hengellä. Anttolan seurakunnan väkiluku on vuoden vaihteessa1636.

Muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Seurakuntaan muutti 88 (104) ja seurakunnasta pois muutti 104 henkeä (98). Vihkimisissä oli pientä nousua. Kristilliseen avioliittoon vihittiin 7 paria (5).

28.12.2007

K-Extra Luonterissa vaihtuu kauppias

Jari ja Mila Hämäläinen aloittavat K-kauppiaina lokakuun alusta K-extra Luonterissa Anttolassa. Mikkeliläiset Hämäläiset tulevat Anttolaan Mikkelin Ruoka-Carlsonin palveluksesta.

Nykyinen K-kauppias Minna Hyyryläinen jää ensin viettämään äitiyslomaa ja sitten kauppiasreserviin.

Jari Hämäläinen on koulutukseltaan yo-merkonomi ja hänellä on monipuolinen päivittäistavarakaupan työkokemus. Hän on työskennellyt Keskon Noutotukuissa eri puolella Itä-Suomea kaikkiaan 11 vuotta ja niistä 3 vuotta tukkujen päällikkönä. Hän toimi K-supermarket Maksimatin myymäläpäällikkönä 6 vuoden ajan ja viimeisimmäksi on on ollut Mikkelin Ruoka-Carlsonin myymäläpäällikkönä 3 vuotta. Työn ohella hän on suorittanut koulutuksia mm. noutotukkupäällikkövalmennuksen.

Mila Hämäläinen on työskennellyt Mikkelissä erilaisissa kaupan- ja palvelualan tehtävissä yli 20 vuotta. Ruoka-Carlsonilla hän aloitti työt viime keväänä. Hämäläisten perheeseen kuuluvat tyttäret Kiia-Riikka 13 vuotta ja Minja-Riina 8 vuotta. Koti heillä on Mikkelissä.

- K-extra Luonteri on kodikas kauppa ja henkilökunnan keskuudessa on hyvä yhteishenki, kertoo Jari Hämäläinen.
K-extra Luonterin henkilökunta, 3 ihmistä, jää vanhoina työntekijöinä Hämäläisten palvelukseen. Luonterin aukioloajat ovat arkisin 8-20, lauantaisin 8-18 ja sunnuntaisin 12-16. Kaupan valikoimissa on myös pienimuotoisesti rakennustarvikkeita.

13.9.2007


Uutisia Anttolasta, lähialueilta ja joskus maailmaltakin.

Etusivu Uutisia Tapahtumat Ota yhteyttä Anttolan Sanomat Mediatiedot Linkit		Käytä ilmoittajiemme palvelu
	Itä-Suomen maakunnat päättivät tiivistää yhteistyötään Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntahallitukset päättivät tänään yhtäpitävin päätöksin Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Maakuntahallitukset toivottavat myös Kymenlaakson tervetulleeksi mukaan yhteistoiminta-alueeseen.Yhteistoiminta-alueet ovat osa aluehallintouudistusta. Maakuntahallitusten kokoukset pidettiin tänään 5. syyskuuta Anttolassa Itä-Suomen kaksipäiväisen huippukokouksen viimeisen kokouspäivän yhteydessä. Huippukokoukseen osallistui myös Kainuu, jonka maakuntahallitus päätti odotetusti muodostaa yhteistoiminta-alueen Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntahallitukset antoivat huippukokouksessa yhteisen kannanoton, jossa ne ilmaisevat selkeän kantansa itäsuomalaisesta yhteistoiminta-alueesta. Kannanotossa hallitukset ilmaisevat lisäksi huolensa Venäjän puutulleista, jotka uhkaavat viedä itäisestä Suomesta tuhansia työpaikkoja. Kielteisten vaikutusten minimoimiseksi maakunnat päättivät tiivistää sekä keskinäistä yhteistyötään että yhteistyötään metsäkeskusten kanssa. Tavoitteena on turvata kotimaisen puunsaanti. Venäjä-yhteistyölausumassa maakuntahallitukset korostavat rajaliikenteen sujuvuutta ja viisumivapautta. Ensi vaiheessa tulisi helpottaa 72 tunnin matkojen toteuttamista. Lisäksi maakunnat vaativat, että hammaslääkärikoulutus on aloitettava pikaisesti Kuopiossa. Vain näin Itä-Suomen hammaslääkäri pula helpottaisi pysyvästi. Viimeinen kannanoton kohta koski kaavoitusvaltaa. Itä-Suomeen on tulossa merkittäviä yksityisiä investointeja kaupan alalle, kaivostoimintaan ja matkailuun. Valtion eri viranomaisten tulee edistää - ei hankaloittaa - näiden työllistävien ja aluekehitystä tukevien hankkeiden toteutusta, huippukokouskannanotto toteaa. 5.9.2008 Itä-Suomen huippukokous 4.-5. syyskuuta Anttolassa Itä-Suomen maakunnat pitävät tämänvuotisen huippukokouksensa 4. – 5. syyskuuta Etelä-Savossa. Anttolanhoviin kokoontuu kahdeksi päiväksi noin 140 maakuntaliittojen luottamushenkilöä ja virkamiestä Etelä- ja Pohjois-Savosta sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta. Ensimmäisen päivän teemana on yhteistyö Venäjän ja erityisesti Pietarin kanssa. Alustajat käsittelevät mm. puutulleja, nopeita junayhteyksiä, ulkomaisia investointeja ja Itä-Suomen mahdollisuuksia hyötyä Luoteis-Venäjän talouskasvusta. Alustajat ovat pääjohtaja Henri Kuitunen VR-yhtymästä, kehitysjohtaja Matti Karjula Stora Ensosta ja tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen Pankista sekä osastopäällikkö Ekaterina Belyakova Pietarin ulkoasiainkomiteasta ja johtaja Sergey Balanev Pietarin pienyrityskeskuksesta. Toisen päivän teemat ovat aluehallintouudistus ja liikenneyhteydet. Aluehallinnosta kertoo pääsihteeri Tapio Välinoro aluehallinnon uudistamishankkeesta, ja Itä-Suomen liikenneyhteyksien kehittämisestä puhuu liikenneministeri Anu Vehviläinen. Lisäksi maakuntien edustajista koottu paneeli keskustelee Itä-Suomi-yhteistyöstä. - Huippukokouksen yhteydessä perjantaiaamuna kunkin maakunnan maakuntahallitukset pitävät omat kokouksensa. 3.9.2008 Sadonkorjuu tuo maanviljelijät maanteille On elonkorjuun aika ja teillämme liikkuu tavallista enemmän maatalouskoneita, kuten traktoreita ja leikkuupuimureita. Ne liikkuvat muuta liikennettä hitaammin. Turvallinen ja sujuva liikenne edellyttää ennakointia ja toisten huomioon ottamista puolin ja toisin Sadonkorjuun aikaan traktoreiden ja leikkuupuimureiden on vääjäämättä liikuttava myös yleisillä teillä. Tällöin muilta liikenteessä liikkuvilta vaaditaan valppautta ja ennakointia. Silti ajoneuvojen hitaus tuntuu yllättävän liian usein. Liikenneturvan koulutusohjaaja Heikki Anteroinen toteaa, että maatalouskoneet saattavat käyttäytyä ennalta arvaamattomasti. Siksi etenkin ohitusta suunniteltaessa on varmistettava, ettei ajoneuvo ole kääntymässä. – Traktori voi kääntyä myös paikassa, jossa ei ole selkeää risteystä, vaikkapa suoraan pellolle. Ajoneuvon valot saattavat olla myös lian peitossa tai epäkunnossakin, kun työkoneet pannaan kovalle koetukselle. Maatalouskoneen kuljettajan aikeita pystyy ennakoimaan seuraamalla ajoneuvon liikkeitä. Jos on pienintäkään vihjettä, että ajoneuvo aikoo kääntyä, ohitusyrityksestä kannattaa luopua. Varsinkin suuret koneet, kuten leikkuupuimuri, vievät kääntyessään paljon tilaa tiellä. Etenkin kaksipyöräisillä ajoneuvoilla liikkuvien on myös hyvä muistaa, että pellolta tielle siirtyvien maatalouskoneiden renkaiden mukana voi kulkeutua savea ja multaa, jotka saattavat tehdä tiestä liukkaan. Viljelijät tekevät työtään Multajäljet ovat varma merkki siitä, että edessä voi pian olla hitaasti liikkuva maatalouskone. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n asiamies Ilpo Mattila kehottaa autoilijoita pitämään mielessä, että maanviljelijät tekevät työtään. – Viljelijät yrittävät olla mahdollisimman vähän esteenä maanteillä, eivätkä he aja hitailla työkoneilla turhaan. Pellot ja viljelykset saattavat kuitenkin olla siroteltuina laajalle alueelle, jolloin yleisillä teillä liikkuminen on välttämätöntä. 3.92008 Liike Luo Elämää aloitti kiertueensa Anttolasta Etelä-Savon Liikunta ry:n järjestämä Liike Luo Elämää- hankkeen jalkautuva liikuntaneuvonta aloitti kevääseen saakka kestävän kiertueensa torstaina Anttolasta. Sateisesta säästä huolimatta paikalle saapui parisenkymmentä omasta kunnostaan kiinnostunutta aikuista. - Mukava määrä näin aluksi,totesi hankkeen projektipäällikkö Teemu Ripatti.- Tässä samalla testaamme omaa osaamistamme, laitteita ja testien sujumista käytännössä. Tapahtuman aikana oli mahdollisuus tehdä mm. 2 km:n UKK-kävelytesti, mittauttaa rasvaprosentti, puristusvoima, sekä kehon koostumus. Kiertueella on mukana mm. INBODY- laite, jolla voidaan mitata kehon sisäisen rasvan määrä. Kävelytestin suorittaneille lähetetään testin tulokset kotiin ja samalla annetaan ohjeita kunnon kohottamiseksi. -Syksy on loistavaa aikaa aloittaa kuntoilu ja panostaminen omaan jaksamiseen sekä hyvinvointiin liikkumisen avulla, vakuuttaa Ripatti. Nyt alkavan kiertueen tarkoituksena on jalkautua kuntalaisten pariin ja tuoda palvelu lähelle asiakasta. Tapahtuma on suunnattu erityisesti työikäisille, mutta kiertueella on mukana myös Sporttivaunu, josta löytyy lapsille mielenkiintoisia liikuntavälineitä testattavaksi. Kiertue jatkuu Anttolasta Itä-Savoon ja palaa takaisin Etelä-Savoon keväällä 2009. Liikkuminen kannattaa myös vanhalla iällä. Kuvassa 81 vuotias VIlho Viskari starttaamaassa UKK-kävelytestiin. Lähettäjänä EsLin Liisa Haikonen 28.8.2008 Mikkelin kirkollisveroksi esitetään edelleen 1,4 % Mikkelin seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto esittää yhtymän kirkollisveroksi ensi vuodelle 1,4 %. Taksa on ollut sama vuodesta 2005. Kirkollisveroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 9,4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden vuosikatteen arvioidaan nousevan miljoonaan euroon ja se riittäisi poistoihin, lainojen lyhennyksiin ja välttämättömiin korjausinvestointeihin. Verotulojen kasvu oli hyvä Mikkelin seurakuntayhtymässä kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Verotulot kasvoivat viime vuodesta 13 prosenttia. Verotuloja kertyi kaikkiaan viisi miljoonaa euroa, josta oli kirkollisveroa 4,5 ja yhteisöveroa 0,5 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen käyttöaste oli alkuvuonna 46,3 % ja toimintakulujen 53,7 %. Seurakuntayhtymälle kiinteistöstrategia. Luottamushenkilöiden aloitteesta syntyneen hankkeen tarkoituksena on laatia yhtymän omaisuuden kiinteistöselvitys ja sen pohjalta konkreettinen strategia ehdotus toimenpiteiksi yhtymän kiinteistömassalle. Tavoitteena on jakaa omaisuus ydintoiminnan kannalta välttämättömiin kohteisiin, lisäselvityksiä vaativiin kohteisiin ja niihin, joista voidaan luopua. Hankkeen päämääränä on parantaa yhtymän edellytyksiä onnistua ydintehtävässään. Mikkelin perheasiain neuvottelukeskuksen v.t. johtajaksi on määrätty pastori Liisa Seppänen on syyskuun alusta alkaen ensi vuoden loppuun. 25.8.2008 Sahalantien korjaus valmis Sahaniemeen ja Tiilisaareen johtavan Sahalantien alkuosan korjaus on valmistunut. Kunnostuksessa uusittiin vanhat jätevesiviemärit ja vesijohto sekä rakennettiin sadevesiviemäri. Myös tien profiilia parannettiin . Ajoradan reunaan on sijoitetttu kevyen liikenteen väylä. Korjauksen yhteydessä parannettiin myös yhteinäiskoulun sadevesiviemäreitä. Korjauksen kohteena ollut tieosa alkaa Mikkelintieltä ja on noin 100 metriä pitkä. Hankkeen kustannusarvio on noin 70 000 euroa. Sahalantien alkupään montut ja möykyt ovat poistuneet ja tienpätkä on saanut uuden sileän pinnan. 25.8.2008 Sateet nostavat vedenkorkeuksia Saimaan vedenkorkeus laskusuunnassa Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan viime päivien sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia monin paikoin. Kasvaneiden valuntojen ja lähipäiviksi ennustettujen uusien sateiden myötä monien järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat nousevat edelleen. Vuoksen vesistössä Saimaan vedenpinta on hitaassa laskussa, mutta vieläkin noin 30 cm ylempänä kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Ennusteen mukaan pinnan aleneminen jatkuu lähiviikkoina niin, että syyskuun loppuun mennessä laskua kertyy 5-15 cm. Ajankohdan keskiarvokin on tuolloin 10 cm alempana kuin nyt, joten ero siihen ei sanottavasti muutu. Ellei syksy ole erityisen kuiva, pysyy Saimaa ajankohtaan nähden hyvin korkealla talveen saakka, suurella todennäköisyydellä jopa ensi kesään. Juoksutuksen suuruus on noin 700 m3/s, mikä vastaa luonnontilaista tasoa. Pielisen pinta on noussut viime päivinä hieman ja on noin 10 cm keskimääräisen elokuun puolivälin tason yläpuolella. Ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus pysyy syyskuun loppuun saakka lähellä nykytasoaan. Kaltimossa virtaama on hieman ajankohdan mediaania suurempi, noin 250 m3/s. Kallaveden pinta on runsassateisen kesän johdosta noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Kallavesi pysyy lähiviikkoina suunnilleen nykyisellä tasollaan. Vedenkorkeusmittari Anttolan satamassa näyttää suunnilleen lukemaa 76.35. Eroa keskivedenkorkeuteen 75.70 on noin 65 cm. Kuvauspäivä 19.8 19.8.2008 Viljojen puinti jäljessä ”normaalivuodesta” Viljojen puinnit ovat Itä-Suomessa reilun viikon myöhässä. Normaalisti viljan korjuu olisi jo täydessä vauhdissa, mutta sateiset säät ovat siirtäneet ohran ja syysrukiin puinteja. Puinteja päästäänkin aloittamaan aikaisintaan tällä viikolla. Rankkasateista huolimatta viljakasvustot ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta sateet ovat pehmittäneet peltoja niin, että niiden kantavuus on useilla paikoilla erittäin heikkoa. Joiltakin alavilta viljapelloilta sadonkorjuu ei onnistu lainkaan. Tulevilla säillä on merkittävä vaikutus sadon laatuun. Kuiva sää estäisi homeiden leviämisen sekä korjuutappiot ja kuivalla säällä myös kalliilta kuivaukselta vältyttäisiin. Ohran ja kauran sadosta odotetaan Itä-Suomessa keskimääräistä, mutta lopullinen satotulos on riippuvainen lähiviikkojen sääolosuhteista 18.8.2008 Urheilukerho Spurttis aloitti kolmannen kautensa Lasten ja nuoten liikuntakerho Spurttiksen kolmas kausi spurttasi käyntiin Anttolan urheilukentällä torstai-iltana. 6-12 vuotiaille tarkoitettuun Spurttikseen ilmoittautui 43 lasta. Aiemmin tiistain vesisateessa aloittanut Mega-Spurttis sai riveihinsä 6 liikunnasta kiinnostunutta nuorta. -Spurttiksen osanottajamäärä on pysynyt melko vakiona koko kolmen vuoden ajan ja kunhan myös jälki-ilmoittujat saadaan mukaan ollaan 6-12 vuotiaiden osalla 50 kieppeillä, joka on jo maksimimäärän rajoilla tuumii Spurttiksen vetäjä Ilpo Pylkkänen. Myös Mega-Spurttikseen tulee vielä lisää väkeä, uskoo Pylkkänen. Lapsille tarkoitetun Spurttiksen yhteydessä toimii aikuisille tarkoitettu Kunto-Spurttis, jossa on ollut parisenkymmentä osallistujaa. - Vakituisesti siinä on noin kymmenkunta liikkujaa ja samanverran satunnaisia mukana olijoita, kertoo Pylkkänen. Spurttiksen toimintaa vetää Anttolan Urheiljat ja rahoitusapua saadaan Nuori-Suomi järjestöltä ja Anttolan yrityksiltä ja yhteisöiltä. Spurttis-kerhojen ohjelmat ja lisätiedot löytyvät Anttolan Urheiljoiden nettisivulta: http://www.anttolanurheilijat.fi/ 15.8.2008 Etelä-Savon riistanhoitopiiriin kaksi karhunpyyntilupaa Maa- ja metsätalousministeriön määräämä enimmäispyyntilupakiintiö Etelä-Savon riistanhoitopiiriin alueelle on tänä vuonna kaksi karhua. Määräyskirjeen perusteella lupia voidaan myöntää Suomen karhukannan hoitosuunnitelman mukaiselle vakiintuneen kannan alueelle. Riistanhoitopiiri on myöntänyt yhden pyyntiluvan Kerimäen ja osia Enonkoskelta, Punkaharjulta, Savonlinnasta, sekä Savonrannalta käsittävälle alueelle. Toinen pyyntilupa myönnettiin Punkaharjun, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan alueita sisältävälle hakemusalueelle. Metsästyksen tavoite on säilyttää karhukanta arkana ja vähentää karhujen aiheuttamia vahinkoja ja pyynti pyritään kohdentamaan ihmisasutuksen lähellä liikkuviin yksilöihin. Karhupentuehavaintoja on kuluvan kesän aikana tehty riistanhoitopiirin kaikissa osissa. Pentuehavainnoista tulisi aina tuoreeltaan ilmoittaa havaintoja kerääville petoyhdyshenkilöille. Yhteystiedot löytyvät paikallisesta riistanhoitoyhdistyksestä tai Metsästäjäin keskusjärjestön kotisivuilta. Petoyhdyshenkilöiden tarkastamien havaintojen perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueen karhukannaksi ennen lisääntymiskautta noin sata karhua. Suomen karhukanta on arvioitu vajaaksi tuhanneksi yksilöksi. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja kestää lokakuun loppuun. 13.8.2008 Osuuskauppa Suur-Savon kasvu jatkuu - myynnin kehitys tammi-kesäkuussa 10,1 % Osuuskauppa Suur-Savon kokonaismyynti tammi-kesakuussa 2008 kohosi 181,0 miljoonaan euroon kasvun ollessa 16,6 milj. euroa eli 10,1 %. Bonus-myynnin osuus kokonaismyynnistä oli 74,4 %. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan myynti oli 108,9 milj. euroa. Myynti kasvoi 7,3 milj. euroa eli 7,2 %. Liikennemyymälä- ja polttonestekaupan myynti oli 38,4 milj. euroa. Kasvua oli 8,5 milj. euroa eli 28,4 %. Voimakkaan myynnin kasvun taustalla on liikenne-myymäläverkoston laajentaminen ja polttonesteiden hinnan nousu. Syyskuussa 2007 avatun Savonlinnan ABC-liikennemyymälän myynti on kehittynyt ennakoidun mukaisesti. Autokaupan myynti oli 27,3 milj. euroa, jossa oli kasvua 0,2 milj. euroa eli 0,8 %. Osuuskauppa Suur-Savon autokaupat (Etelä-Savon Auto ja Savon Auto-keskus) myivät alkuvuonna yhteensa 1 314 autoa, mikä on 72 autoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Autoverouudistus siirsi uusien autojen luovutuksia vuoden 2007 loppukuukausilta vuoden 2008 tammikuulle. Matkailu- ja ravitsemiskaupan myynti oli 6,4 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa eli 10,9 % enemmän kuin edellisena vuonna. Kesäkauppa onnistui hyvin Kauppa kävi hyvin Osuuskauppa Suur-Savon toimialueella kesä-heinäkuussa 2008. Kesäkaupan kokonaiskasvu oli 10 %. Hyvän kasvun taustalla vaikuttavat onnistuneet alennusmyynnit, kesän sunnuntaiaukiolot ja maakunnan vetovoimaiset kesätapahtumat. Erityisen hyvin kesäkauppa kavi S-marketeissa,Saleissa ja Savonlinnan Sokoksessa sekä Prismassa. Asiakasomistajatalouksia jo lähes 70 % osuuskaupan toimialueen kaikista talouksista Osuuskauppa Suur-Savon asiakasomistajamaara kohosi kesäkuun lopussa yli 53 000:een. Jäsenmäärä 30.6.2008 oli 53 174. Alkuvuoden 2008 aikana jäsenmäärä kasvoi 840 jäsenellä. Asiakasomistajatalouksien määrä oli 69,5 %osuuskaupan toimialueen kaikista talouksista. Asiakasomistajille palautui 8,3 miljoonaa euroa Osuuskauppa maksoi asiakasomistajille alkuvuonna Bonusta ja maksutapaetua yhteensa 4,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 0,6 milj. euroa eli 13,7 %. Partnerit maksoivat Bonusta asiakasomistajille 1,0 milj. euroa. 11.8.2008 Etelä-Savon järvissä edelleen vähän sinilevää Levätilanne jatkuu Etelä-Savossa varsin rauhallisena. Kesäkuun viileä, tuulinen ja sateinen sää ei ole suosinut sinilevien muodostusta. Suomen ympäristökeskuksen leväbarometrin mukaan sinilevien suhteellinen runsaus sisävesillä jatkuu selvästi tavanomaista pienempänä. Sisävedet ovat vuodenaikaan nähden viileitä. Sisävesien pintaveden lämpötilat ovat tällä hetkellä Etelä- Savossa noin 0,5 astetta keskimääräistä alhaisemmat, suurten selkävesien pintaveden lämpötilat ovat nousseet noin 18 asteeseen. Pienillä järvillä pintavesien lämpötilat ovat hieman korkeammat. Pienillä järvillä ja suurten järvien tuulen suojaisilla lahtialueilla veden lämpötila voi tosin kohota nopeastikin. Sään muuttuessa nykyistä selvästi lämpimämmäksi sinilevien esiintymistodennäköisyys kuitenkin kasvaa. Tällöin sinileviä voi esiintyä paikoitellen suojaisissa järvenlahdissa ja alueilla, joihin tuuli pääsee kasaamaan leviä. Sinilevät voivat näkyä pitkänomaisina juosteina veden pinnassa tai ryynimäisinä hiukkasina vesirunkoon sekoittuneena. Heinäkuun alkupuolen tyypillisimmät sinilevälajit esiintyvät puhtaammilla järvillä lyhytaikaisesti: tyynenä lämpimänä aamuna rannassa saattaa olla leväraitoja, jotka iltaan mennessä ovat hävinneet tuulen mukana. Etelä-Savon ympäristökeskus seuraa viikoittain alueensa levätilanteen kehittymistä havaintov erkon paikoilla koko lomakauden ajan. 2.7.2008 Juhannusaatto toi ruuhkat Anttolan kauppoihin Juhannusta juhlimaan saapuneet mökkiläiset ja muut juhlijat kansoittivat Anttolan ruokakaupat juhannusaattona . Varhainen aamu oli velä melko hiljaista, mutta puolenpäivän tienoilla ja vielä vähän ennen sulkeutumisaikaakin kaupoissa oli pitkät jonot. -Kiirettä on pitänyt vaikka tähän kyllä tiedettiin varautua, kertoi kaupan kuulumisia Anttolan Salen Tomi Turunen. Myös K-Extra Luonterin kassoilla oli kiireistä. Kauppias Jari Hämäläinen totesi että kaupan ovi on käyny tiheään tahtiin. Kaupat sulkeutuivat klo 13, jolloin ovilla oli vielä ostoksensa viime tinkaan jättäneitä. Anttolan kaupat pitävät ovensa kiinni huomenna, mutta Hurissalon Sale palvelee nälkäisiä ja janoisia joka päivä klo 21.saakka Sale Anttolan Tomi Turunen valmistautuu ovien sulkemiseen. 20.6.2008 Säilörehun teko alkoi Etelä-Savossa Kesän ensimmäisen säilörehusadon korjaaminen on alkanut Mikkelin korkeudella . Alkukesän lämmin sää on nopeuttanut nurmien kehitystä niin paljon, että rehunkorjuu on voitu aloittaa. Kiireisin aika rehunkorjuussa ajoituu juhannuksen jälkeiselle ajalle Nurmen satonäkymät tänä kesänä ovat hieman keskimääräistä huonommat, sillä kuivuus vaivasi kasvustoa pitkään, ja talven jälkeen nurmet olivat osittain huonossa kunnossa. Määrällisesti ensimmäinen nurmisato jää alle puoleen viime vuoden huippusadosta. Vaikka ensimmäisestä säilörehusadosta tuleekin ilmeisen niukka, myöhemmin korjattavat sadot saattavat paikata kesän kokonaistilannetta Heikki Häkkinen korjaa säilörehua Anttolassa Hovinmäen pellolta 19.6.2008 Lupia lähes 4000 hirven metsästykseen Pyynnin tavoitteena kannan vakiinnuttaminen Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus myönsi tulevan syksyn hirvenmetsästykseen 2924 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla on mahdollista ampua aikuinen hirvi tai kaksi vasaa. Luvat mahdollistavat lähes 4000 hirven kaatamisen. Syksyn metsästyksen tavoitteena on alueellisten hirvikannan erojen tasaaminen ja liikenne- sekä metsävahinkojen vähentäminen. Talvehtiva hirvikanta pyritään pitämään nykyisellä tasolla eli hieman alle kolmessa hirvessä tuhatta hehtaaria kohden. Etelä-Savon hirvien on arvioitu lisääntyneen kevään aikana noin 3000 yksilöllä. Vahinkojen vähentämistavoitteen mukaisesti pyyntilupia on myönnetty enemmän kuin arvion mukainen hirvikannankannan tuotto edellyttäisi. Hirvenmetsästäjille on annettu tänä syksynä suuri vastuu hirvikannan hoidon onnistumisessa – pyynti on suhteutettava huolellisesti alueen hirvikantaan, kannan tavoitetilaan ja vahinkoihin. Pyyntiluvansaajille annetaan vuosittain kannanhoidontavoitteen mukaisesti vaihtelevat suositukset metsästyksen toteuttamisesta. Suositusten tavoitteena on turvata hirvikannan säilyminen määrältään ja rakenteeltaan sopivana, jolloin vahingot pysyvät mahdollisimman pieninä ja kanta elinvoimaisena. Hirvikantaa hoidetaan seuruetasoa suuremmilla alueilla, joten ohjeiden toteutumista tulisi seurata yhteistyössä naapuriseuruiden kanssa. 16.6.2008 Etelä-Savon järvet ja joet edustavat Suomen parhaimmistoa Etelä-Savon järvet ja joet ovat pääosin erinomaisessa tai hyvässä tilassa uuden pintavesien ekologisen luokittelun mukaan. Lähes kaikki suurimmat reittivedet ja Saimaan osa-altaat ovat erinomaisessa tilassa. Järvipinta-alasta alle 5 % on tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Huonoksi luokiteltavia järviä ei esiinny lainkaan. Myös Etelä-Savon joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Tyydyttävässä tai välttävässä tilassa olevien vesien tilaa heikentää erityisesti asuma- ja teollisuusjätevedet sekä paikallisesti myös hajakuormitus. Etelä-Savon kaikki pinta-alaltaan yli 50 hehtaarin kokoiset järvet arvioitiin ja niistä 62 % voitiin luokitella. Puutteellisen tiedon vuoksi 38 % järvistä ei saanut luokitusta. Joista arviointiin otettiin mukaan valuma-alueeltaan yli 100 km2 kokoiset joet, joista 93 % voitiin luokitella. Järvien tila Etelä-Savossa on Suomen parhaimpia ja jokien tila on parempi kuin Suomessa keskimäärin. 16.62008 Juhannuksesta tulossa melko sateinen Ilmatieteen laitoksen maanantaina 16. kesäkuuta laatiman ennusteen mukaan Suomi kuuluu juhannuksena matalapaineen alueeseen. Juhannuksena pilvisyys on runsasta ja sadekuuroja tai jatkuvampaankin sadetta tulee koko maassa. Myös ukkoset ovat mahdollisia. Juhannuksesta ennustetaan vähän keskimääräistä viileämpää. Päivän ylin lämpötila on 15 ja 20 asteen välillä. Yöllä lämpötila laskee alimmillaan 10 asteen tienoille. Metsäpalovarotus ei ole todennäköisesti voimassa juhannusaattona tämän viikon sateiden vuoksi. Tilanteen voi kuitenkin tarkistaa muun muassa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. 16.6.2008 Mikkelin seurakuntayhtymä vahvistaa talouttaan Mikkelin seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto hyväksyi tiistain kokouksessaan ensi vuoden kehysbudjetin. Tavoitteena on vahvistaa omaa pääomaa 432 000 euroa. Vahvistamiseen on tarvetta, sillä kahtena edellisvuonna on taloudesta syöty liikkumavara lähes kokonaan. Vuosikatteen arvioidaan olevan ensi vuonna 1,1 miljoonaa euroa ja poistojen jälkeen ylijäämää jää 0,5 miljoonaa euroa. Investoinnit vievät 400 000 ja lainanlyhennykset 255 000 euroa. Käyttötalouden menojen arvioidaan nousevan 9,6:een ja tulojen kahteen miljoonaan euroon. Verotuloja arvioidaan kertyvän 9,4 miljoonaa euroa. 11.6.2008 Sahalantien alkuosa korjataan Sahaniemeen ja Tiilisaareen johtavan Sahalantien alkuosa on jo kauan ollut huonossa kunnossa ja korjauksen tarpeessa. Kesän aikana tien alkuosa korjataan asialliseen kuntoon. Kunnostuksessa uusitaan vanhat jätevesiviemärit ja vesijohto sekä rakennetaan sadevesiviemäri. Myös tien profiilia parannetaan. Ajoradan reunaan sijoitetaan kevyen liikenteen väylä. Korjauksen kohteena oleva tieosa alkaa Mikkelintieltä ja on noin 100 metriä pitkä. Hankkeen kustannusarvio on noin 70 000 euroa. 4.6.2008 Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen liittyi Saimaan Norppaklubi ry:n jäseneksi Saimaan Norppaklubi ry sai joukkoonsa arvovaltaisen jäsenen, kun klubin puheenjohtaja Veikko Kilkki sai Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen liittymään klubin jäseneksi Anttolassa 22.5. järjestetyssä Norppaillassa. Tilaisuuden juhlapuhujana toimineelle Liikaselle luovutettiin Norppa-DVD ja kun tilaisuuden juontajana toiminut Kilkki DVD-tä luovuttaessaan totesi, että näitä on luovutettu vain Norppaklubin jäsenille kaivoi Liikanen lompakostaan jäsenmaksuun vaadittavat 30 euroa ja ojensi ne Kilkille. Jutustelussaan Liikanen kertoi kokemuksistaan järvimaisemassa Anttolassa ja siitä millaista on viettää vapaa-aikaansa järvellä, jossa elää myös uhanalainen saimaannorppa. Norppa on taitava piiloutumaan sillä Liikanen on nähnyt norpan Saimaalla vain yhden kerran, vaikka hän on viettänyt 40 kesää norpan asuinsijoilla Saimaalla, Anttolan vesillä. Anttolan tilaisuudessa julkistettiin myös Saimaan Norppaklubin valmistama DVD kouluille. Kouluilla on mahdollisuus lainata DVD:tä ja esittää sitä esimerkiksi biologian tunneillaan. Kouluilla on mahdollisuus myös pyytää klubilaisia tulla kertomaan saimaannorpasta DVD:n kera. DVD:n on kuvannut luontokuvaaja Juha Taskinen ja editoinnin on tehnyt elokuvaleikkaaja Matti Markkanen. DVD:n valmistamista ovat tukeneet Raija ja Osmo Tuuliaisen Säätiö sekä Nestorisäätiö. Norppaillassa palkittiin Kuparonvirran lossinkuljettajat Taavi ja Tuomo Kontinen, jotka lossia kuljettaessaan ovat tarkailleet norppien liikkumista Luonterin ja Lietveden välisellä vesialueella. Palkinnon saivat myös norppa-aiheisen piirustuskilpailun parhaiksi valitut eri luokkien oppilaat. Saimaan Norppaklubi ry "Hyljeaatteellisten ajattelijoiden seura" rekisteröitiin huhtikuussa 2002. Perustamiskirja allekirjoitettiin kolmen sydämensä saimaannorpille antaneen hyljeihmisen toimesta 6.9.2001. Veikko Kilkki Mikkelistä, Kaiku Marttinen Lappeenrannasta ja Juha Taskinen Savonlinnasta kokivat, että "vedenpintatason" toiminta puuttuu, kun saimaannorpan suojelu on siirtynyt viranomaistyöksi. Erkki Liikanen on maksanut jäsenmaksun ja Veikko Kilkki on tyytyväinen saatuaan uuden jäsenen Norppaklubiin. 22.5.2008 Kesästä tulossa keskimääräistä lämpimämpi Ilmatieteen laitoksen mukaan kesästä 2008 näyttää tulevan jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Ennuste perustuu vuodenaikaisennusteeseen, jonka on tuottanut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 15. toukokuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan kesästä 2008 näyttää tulevan jonkin verran tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuusta elokuuhun ulottuvan jakson keskilämpötilan ennustetaan olevan suurimmassa osassa maata 0,5–1,0 astetta tavanomaista korkeampi. Sade-ennuste ei sen sijaan anna mitään mainittavaa poikkeamaa tavanomaisesta. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus laatii jäsenmaittensa käyttöön sääennusteita yhä pidemmälle jaksolle. Keskuksessa tehtävä tutkimus tähtää jopa puolen vuoden pituisten ennustusten tekemiseen, mutta tuloksia odotetaan vasta joidenkin vuosien päästä. ECMWF on riippumaton kansainvälinen organisaatio, jonka jäsen Suomenkin Ilmatieteen laitos on. Keskuksen keskeisimpänä tehtävänä on kehittää ja tuottaa keskipitkän aikavälin eli noin 10 vuorokauden päähän ulottuvia numeerisia sääennusteita. ECMWF:n laskemia vuodenaikaisennusteita ei käytetä yksittäisen päivän sään ennustamiseen eikä niitä tule tulkita samoin kuin lyhyen aikavälin ennusteita. Tällaisissa vuodenaikaisennustemalleissa arvioidaan, ovatko esimerkiksi lämpötila ja sademäärä tarkasteltavalla kolmen kuukauden jaksolla saman ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ylä- vai alapuolella tai lähellä sitä.Ilmatieteen laitos seuraa sekä kuukausiennusteita että kolmen kuukauden vuodenaikaisennusteita ja tutkii niiden laatua ja käytettävyyttä Suomessa. Ennusteet paranevat jatkuvasti sääennustusmallien ja tietokoneiden laskentakapasiteettien kasvun myötä. 22.5.2008 Järvien vedenpinnat korkealla Järvissä riittää tänä keväänä ja alkukesällä vettä, sillä vedenpinnat ovat poikkeuksellisen ylhäällä. Aivan ennätyslukemiin ei päästäne, sillä Suomen ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan vedenpintojen nousu hidastuu pitkän kuivan jakson vuoksi. Saimaalla, Vuoksen vesistössä suurten järvien osalta vedenkorkeuden huiput saavutetaan kesäkuun alkuun mennessä. Järvien kevään vedenkorkeuksien ennustetaan muodostuvan suuruudeltaan keskimääräisiksi tai keskimääräistä suuremmiksi. Saimaan vedenkorkeus on noin 70 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Saimaan 800 m3/s:n suuruista juoksutusta jatkettaneen alkukesään asti, elleivät tulvaennusteet edellytä sen lisäämistä. Yläpuolisesta vesistöstä tulevat sulamisvedet nostavat Saimaan vedenkorkeutta toukokuun aikana vielä noin 5 cm. Saimaan vedenkorkeushuippu ajoittunee kesäkuun alkuun ja on tämän hetken ennusteiden mukaan noin NN+76,45 eli 30 cm tavanomaista vedenkorkeushuippua korkeampi. 15.5.2008 Metsähakkeen käyttö väheni Etelä-Savossa Etelä-Savon lämpö- ja voimalaitokset käyttivät metsähaketta 265 000 m3 vuonna2007. Vuoteen 2006 verrattuna vähennystä on 4 %. Koko maassa metsähakkeenkäyttö väheni edellisvuoteen verrattuna 13 %, yhteensä 400 000 m3. Määrä on sama kuin metsähakkeen käytön lisääntyminen tavoitteiden mukaan olisi pitänyt olla. Metsähakkeen käytön väheneminen johtuu päästöoikeusmaksujen alhaisesta tasosta viime vuonna. Päästöoikeuksien hinnat laskivat voimakkaasti viime vuonna, minkä vuoksi isot voimalaitokset ovat voineet käyttää metsähakkeensijasta enemmän turvetta polttoaineenaan. Päästökaupan vaikutukset metsähakkeen käyttöön ovat olleet Itä-Suomessa kaikkiaan pienempiä verrattuna muuhun maahan, koska metsähakkeen merkitys paikallisena energialähteenä on täällä suurempi. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella metsähakkeen käyttö on hieman lisääntynyt viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Savossakin käyttömäärän aleneminen on hyvin maltillinen. Päästökauppakauden vaihduttua vuoden alusta, metsähakkeenkäyttö lisääntynee kuluvan vuoden aikana. Tiedot metsähakkeen käytöstä perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen julkistamiintietoihin puupolttoaineiden käytöstä energiatuotantoon viime vuodelta. 12.5.2008 Rattijuoppoja liikenteessä Vapun aikana saatiin Anttolan maisemissa kiinni kaksi rattijuoppoa. Vappuaaton iltana tavattiin Anttolan kirkonkylän kohdalla, kantatie 62:lla helsinkiläinen nainen, joka puhalsi 1,86 promillen lukemat. Myöhemmin illalla poliisi sai ilmoituksen mahdollisesta rattijuoposta Majavedellä, Parkkilantiellä. Poliisi tavoitti Mikkelistä kotoisin olevan miehen kuljettamassa autoa 1,89 promillen humalassa. 2.5.2008 Arkeologinen inventointi Luonterin alueella Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine toteuttaa Luonterin alueella muinaisjäännösinventoinnin 12.-16.5. Inventoinnin tarkoituksena on uusien muinaisjäännöskohteiden etsintä ja vanhojen kohteiden tarkastaminen. Luonterin alueelta ja sen läheisyydestä tunnetaan entuudestaan muinaisjäännöksiä, kuten kivikautisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja, kalliomaalauksia, lapinraunioita, esihistoriallisia pyyntikuoppia, historiallisen ajan hautapaikkoja ja tervahautoja sekä autioituneita tiloja. Inventoinnin toteuttavat syventäviä opintoja suorittavat arkeologian opiskelijat, yhdessä koulutettujen arkeologien kanssa. Kohteena ovat pääasiassa Metsähallituksen omistuksessa olevat maat, mutta tutkimuksia tehdään myös muissa lupaavissa paikoissa, maanomistajan luvalla. Löydetyt uudet kohteet merkitään Museoviraston ylläpitämään valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin. Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luetaan kaikki esihistoriallisen toiminnan merkit maastossa sekä erilaisia historiallisen ajan kohteita kulttuurihistoriallisen ja tutkimuksellisen merkityksen mukaan. Kasvillisuuden peittämä kiviröykkiö, asumuksen kokoinen painanne metsässä, epämääräisten kuopanteiden jono, punainen läiskä kalliossa tai vanha kivijalka voi olla kiinnostava merkki toiminnasta kaukaisessa tai hieman läheisemmässäkin menneisyydessä. Paikallisten asukkaiden havainnot ja tiedot omasta lähiympäristöstään ovat usein arvokas lähde arkeologiselle tutkimukselle 30.4.2008 Kokkosenlahdentien osoitenumerointi muuttuu Kokkosenlahdentiellä on käytössä kahdenlaista osoitenumerointia. Tämän seurauksena on osoitenumeroinnista tullut useita huomautuksia eri viranomaisten tahoilta, pelastuslaitos on huomauttanut asiasta, koska ambulanssi on mennyt ensin väärään päähän tietä. Lisäksi huomautuksia on tullut tavarantoimittajilta, tienvarren kiinteistöjen omistajilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Numerointi on tarkoituskorjata yhdenmukaiseksi. Ongelma on jäänne ajalta, jolloin tie oli kahden kunnan, Anttolan ja Mikkelin maalaiskunnan alueella. Kuntaliitoksen yhteydessä numeroinnin korjaaminen on jostain syystä jäänyt tekemättä. Virheellisyys aiheutuu siitä, että entisen maalaiskunnan puolella numerointi alkaa Kuopiontieltä (VT 5) ns. 100-järjestelmän mukaisesti ja vastaavasti toinen numerointi alkaa entisen Anttolan kunnan alueelta Anttolantieltä 10-järjestelmän mukaisesti. Numerointi kohtaa kuntien vanhalla rajalla, joka on tien päättymisen ja alkamisen kannalta nykyisin luonnoton kohta. Tästä syystä jommankumman tienosan nimeäminen muuksi ei ole järkevää, eli helpointa on korjata numerointia. Osoitejärjestelmän mukaisesti uusi numerointi alkaa Kuopiontien liittymästä ja päättyy Anttolantien liittymään. Tällöin joudutaan entisen Anttolan kunnan alueen kiinteistöjen osoitenumerot korjaamaan, jolloin numerot muuttuva 100-järjestelmän mukaisiksi. 28.4.2008 Kirkollisverotulot kasvussa Mikkelissä Talouskehitys on ollut hyvä Mikkelin seurakuntayhtymässä alkuvuonna. Verotulot nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 12,5 prosentilla edellisvuodesta. Verotuloja kertyi 2,4 miljoonaa euroa. Kasvuluku on hieman todellista kehitystä parempi, sillä viime vuoden kertymistä puuttuivat alkuvuonna Haukivuoren verotulot. Ilman Haukivuorta verotulot kasvoivat 10,9 prosenttia. Verotulot koostuvat yksityishenkilöiden maksamasta kirkollisverosta ja yhteisöverosta. Yhteisöveroa kertyi 181 640 euroa eli 30,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kirkollisveroa karttui 2,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 11,4 prosenttia. Yhtymän toimintatuotot kertyivät alkuvuonna kohtalaisen hyvin. Toimintakulujen käyttöaste oli hieman viimevuotista korkeampi, mikä kertoo budjetoinnin tarkentumisesta. Maaliskuun lopun vuosikate noussee noin 885 000 euroon. Koko vuoden vuosikatteeksi on budjetoitu 942 052 euroa. 22.4.2008 Puutarharoskien polttamisessa muistettava määräykset Etelä-Savon pelastuslaitos muistuttaa, että Etelä-Savon alueen kuntien jätehuoltomääräysten, ympäristönsuojelu määräysten ja järjestyslain nojalla on kaikenlaisen jätteen, lukuun ottamatta puutarhajäte, hävittäminen avopoltolla kielletty. Järjestyslain perusteella puutarhajätettäkin saa polttaa vain siten, ettei siitä aiheudu naapureille ja tai muille sivullisille savu-, noki- tai hajuhaittoja. Tästä johtuen polttaminen on mahdollista vain harvaan asutuilla alueilla, ts. taajamien ulkopuolella. Puutarhajätteen (risut, oksat ja lehdet) polttamisessa täytyy noudattaa varovaisuutta ja ottaa huomioon tuuli ja maasto-olosuhteet, sekä metsä ja maastopalovaroitustilat. Puutarhajätteen polttaja on itse vastuussa polttamisen turvallisuudesta, ja sen aiheuttamasta vaarasta ihmisille ja ympäristölle. Polttamista on myös valvottava ja varmistuttava siitä, ettei se aiheuta sivullisissa epäilyä tulipalosta. Puutarhajätteiden poltosta taajaan asutun alueen ulkopuolella edellä mainituin ehdoin ei tehdä ilmoitusta pelastuslaitokselle eikä hätäkeskukseen! Muissa tapauksissa polttaminen on kielletty. Lisätietoja Etelä-savon pelastuslaitoksen numerosta: Mikkelin alue: 020 133 4407 18.4. 2008 Eero Kolehmainen 90 vuotta Eero Kolehmainen täytti 90 vuotta 24.3. Anttolassa syntynyt Eero edusti koko hiihtouransa Anttolan Urheilijoita ja teki samalla Anttolan pitäjää tunnetuksi Suomessa. Eeron paras saavutus on olympiahopea 50 kilometrin hiihdossa Oslon olympiakisoissa 1952 .Holmenkollenilla hän voitti vuosina 1950 18 km hiihdon ja 1957 50 km. Salpauselällä hän voitti 1956 50 km ja 1957 50 km. 50 kilometrin Suomen mestaruuden hän voitti vuonna 1959. Opetusministeriön myöntämän Pro Urheilu-tunnustuspalkinnon Eero sai 2003. Anttolassa on vuositain järjestetty Eeron nimeä kantava laturetki Eeron Hiihto. Eero Kolehmainen. Kuva vuoden 2007 Eeron Hiihdosta 24.3.2008 Pääsiäisen ajonopeuksia valvotaan tehostetusti Itä-Suomessa Itä-Suomen liikenneturvallisuuskeskus ja liikkuvan poliisin Joensuun, Kuopion ja Mikkelin yksiköt aloittavat yhteistyössä paikallispoliisin kanssa keskiviikkona 19.3.2008 viikon kestävän valvontajakson Viitostiellä (vt. 5) välillä Heinolan Lusi - Iisalmi ja Kuutostiellä (vt. 6) välillä Kiteen Puhos - Joensuu. Tehoisku on jatkoa viime syksynä alkaneelle kokeilulle poliisin perinteisen liikenteenvalvonnan ja automaattisen liikennevalvonnan yhdistämiseksi. Tehoiskuja on tehty säännöllisin väliajoin, viimeksi hiihtolomaliikenteen yhteydessä.Valvonnan määrää lisätään olennaisesti kyseisillä tieosuuksilla. Valvonnan tehoa pyritään nostamaan myös tehokkaalla tiedottamisella. Lisäksi tienvarsiin asennetaan poliisin tehovalvonnasta kertovat merkit. Nyt kyseiset merkit ovat ensikertaa käytössä myös Kuutostiellä. Pääsiäisliikenteen valvonnassa poliisi käyttää perinteisen valvonnan rinnalla kamera-autoja. Näillä mitataan nopeuksia automaattisten mittauspisteiden välissä sekä paikoissa, missä perinteistä valvontaa ei pystytä yhtä tehokkaasti käyttämään. Poliisi muistuttaa kuljettajia ajan varaamisesta pääsiäisliikenteeseen. Tauolla on hyvä käydä ennen kuin jonossa ajaminen alkaa väsyttää. Tavoite jokaisella kuljettajalla on päästä ehjänä perille. Ylinopeuden ajaminen ei tuo sellaista ajallista säästöä, että se kannattaisi. 18.3.2008 Jäät edelleen normaalia ohuempia Selkävesillä railoja Etelä-Savon järvien jäätilanne ei ole muuttunut helmikuun aikana. Jäät ovat edelleen keskimääräisestä paksuudesta jäljessä 15-20 cm. Keskimääräinen jäänpaksuus 10.-11.3. tehdyissä mittauksissa oli 38 cm, kun sen pitäisi tähän aikaan olla 50-60 cm. Teräsjäätä heikompaa kohvajäätä mitatuissa kohteissa oli keskimäärin 9 cm. Jäillä liikkuvien kannattaa varoa selkävesille muodostuvia railoja, joiden läheisyydessä jää on normaalia heikompaa Valtakunnallisissa kohteissa jäähavainnot on tehty 10.3.2008. Haukivedellä Oravissa jäänpaksuus oli 29 cm ja Kyyvedellä Haukivuorella 40 cm. Haukivedellä jäänpaksuus on 20 cm ja Kyyvedellä 14 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempaa. Jäillä liikkuvien kannattaa huomioida kevättalveen liittyvien runsaiden railojen syntyminen isoimpien järvien selkävesille. Railot syntyvät lämpötilojen suurten vaihtelujen johdosta ja voivat isoimmilla järvillä olla jopa muutaman metrin leveitä. Jää on railojen läheisyydessä usein huomattavasti ohuempaa kuin muualla järvellä.Useilla järvillä vedenpintojen korkeudesta johtuvat normaalista poikkeavat virtausolosuhteet saattavat heikentää jo valmiiksi ohuempia jääkerroksia 12.3.2008 Vuosi alkoi palokuolemien määrän kasvulla Tulipaloissa menehtyi helmikuun loppuun mennessä 24 ihmistä. Se on yksi enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2006, jolloin koko vuonna kuoli tulipaloissa peräti 118 ihmistä, ja kaksi enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa tänäkin vuonna henkensä menettäneistä oli miehiä. Heitä oli 18, kun naisia oli 5. Yhden sukupuoli ei ilmennyt lehtitiedoista. Tilastointi perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurantaan. Tulipaloissa kuolleista suurin osa oli ikäihmisiä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haluaakin kannustaa kansalaisia huolehtimaan kotien paloturvallisuudesta sellaisten ihmisten osalta, joiden toimintakyky on rajoittunut. Riski palokuolemaan on suuri, jos ihminen ei havaitse palovaroittimen ääntä tai jos hän ei pysty tai ymmärrä poistua palavasta asunnosta. Selvitysten mukaan vaikuttavin keino palokuolemien vähentämiseksi on erityisten riskiryhmien tilojen ja asuntojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK pyrkii yhä voimakkaammin vaikuttamaan siihen, että Suomessa tehdään päätöksiä automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöön ottamiseksi erityisesti koska vanhusten määrä lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Palokuolemista 13 tapahtui omakotitaloissa, 4 muissa pientaloissa ja 4 kerrostaloissa. Usein ikääntynyt henkilö on menettänyt henkensä omakotitalon tulipalossa. Maantieteellisesti palokuolemia on alkuvuonna kertynyt Savoon erityisen paljon: Etelä-Savossa 3 miestä, Pohjois-Savossa 3 miestä ja 2 naista. Tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden palokuolemamäärä enteilee sitä, että palokuolemia kertyy tänäkin vuonna huomattavasti enemmän kuin valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan on siedettävä määrä Suomessa. Vaikka vuonna 2007 palokuolemia oli huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin, pitkäaikainen keskiarvo pysyttelee sadassa vuosittaisessa kuolemantapauksessa. 10.3.2008 Anttolan terveyspalvelujen tulevaisuus kiinnosti Anttola-talolle kokoontui maanantai-iltana tuvan täydeltä väkeä kuulemaan Anttolan terveyspalvelujen nykytilannetta ja tulevaisuutta. Anttolan aluejohtokunnan järjestämässä tilaisuudessa anttolalaisten kysymyksiin vastasivat sosiaali-ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen ja johtava lääkäri Pekka Pöllänen. Erityisen huolestuneita oltiin lääkäripalvelun säilymisestä Anttolassa ja myös terveydenhoitajan, äitiys-ja lastenneuvolan tilanteesta kyseltiin. Lääkäripalvelu Anttolassa säilyy ainakin tämä vuoden ajan. Anttolan terveysasemalla lääkäriin pääsee kerran viikossa. Anttolaiset saapuivat runsaslukuisina kuuntelemaan terveyspalvelujen tilaa. 5.2.2008 Hurissalon koulun jatko uuteen harkintaan Hurissalon koulu Puumalassa jatkaa toimintaansa, sillä Puumalan kunnanvaltuusto päätti maanantain kokouksessaan keskeyttää koulun lakkautusprosessin, jolla koulun toiminta olisi lakannut tulevana syksynä. Uuden päätöksen peruste oli säästöjen vähäisyys. Aiemman laskelman 100 000 euron säästö kutistui tarkistusten jälkeen 20 000 euroon. Kouluasian käsittely palaa kunnanhallituksen käsittelyyn ja myöhemmin valtuustoon. Puumalan kunnanvaltuusto on aiemmin päättänyt, että koulutoiminta Hurissalossa lakkaa vuoden 2009 syksyllä. 5.2.2008 (päivitetty 6.2.2008) Syntyvyys ja kuolleisuus pienenivät Anttolan seurakunnassa Väestön kehitys oli tasaista Anttolan seurakunnassa vuonna 2007. Kastettuja oli 10 (15 v. 2006), joista poikia oli kuusi ja tyttöjä neljä. Kuolleita oli 17 (20). Kirkkoon liittyneiden määrä nousi yhdestä kolmeen ja kirkosta eronneiden määrä kuudesta kymmeneen. Seurakunnan väkiluku väheni 1,7 prosentilla eli 29 hengellä. Anttolan seurakunnan väkiluku on vuoden vaihteessa1636. Muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Seurakuntaan muutti 88 (104) ja seurakunnasta pois muutti 104 henkeä (98). Vihkimisissä oli pientä nousua. Kristilliseen avioliittoon vihittiin 7 paria (5). 28.12.2007 K-Extra Luonterissa vaihtuu kauppias Jari ja Mila Hämäläinen aloittavat K-kauppiaina lokakuun alusta K-extra Luonterissa Anttolassa. Mikkeliläiset Hämäläiset tulevat Anttolaan Mikkelin Ruoka-Carlsonin palveluksesta. Nykyinen K-kauppias Minna Hyyryläinen jää ensin viettämään äitiyslomaa ja sitten kauppiasreserviin. Jari Hämäläinen on koulutukseltaan yo-merkonomi ja hänellä on monipuolinen päivittäistavarakaupan työkokemus. Hän on työskennellyt Keskon Noutotukuissa eri puolella Itä-Suomea kaikkiaan 11 vuotta ja niistä 3 vuotta tukkujen päällikkönä. Hän toimi K-supermarket Maksimatin myymäläpäällikkönä 6 vuoden ajan ja viimeisimmäksi on on ollut Mikkelin Ruoka-Carlsonin myymäläpäällikkönä 3 vuotta. Työn ohella hän on suorittanut koulutuksia mm. noutotukkupäällikkövalmennuksen. Mila Hämäläinen on työskennellyt Mikkelissä erilaisissa kaupan- ja palvelualan tehtävissä yli 20 vuotta. Ruoka-Carlsonilla hän aloitti työt viime keväänä. Hämäläisten perheeseen kuuluvat tyttäret Kiia-Riikka 13 vuotta ja Minja-Riina 8 vuotta. Koti heillä on Mikkelissä. - K-extra Luonteri on kodikas kauppa ja henkilökunnan keskuudessa on hyvä yhteishenki, kertoo Jari Hämäläinen. K-extra Luonterin henkilökunta, 3 ihmistä, jää vanhoina työntekijöinä Hämäläisten palvelukseen. Luonterin aukioloajat ovat arkisin 8-20, lauantaisin 8-18 ja sunnuntaisin 12-16. Kaupan valikoimissa on myös pienimuotoisesti rakennustarvikkeita. 13.9.2007
Anttolan Sanomat \| Etusivu \| Uutiset \| Tapahtumat \| Ota yhteyttä \| Anttolan Sanomat \| Mediatiedot \| SAIMA soft & people © 2005